Empathica's Blogi

Hektinen alkuvuosi

Jätä kommentti

Kiirettä pitää, ja pitkä blogihiljaisuus ei ainakaan auta tilannekatsauksen teossa. Saisipa yövuoroja tehdä vaikkapa listan alussa ja lopussa niin olisi toivoa pysyä edes suunnilleen tilanteen tasalla, nykyään ei blogin päivittely meinaa enää onnistua muulloin. Mutta niihin kuulumisiin siis!

86800283_2736422686587894_2223213516385419264_n

Paimennuspäivän jälkeen on touhua riittänyt. Päästiin viimein aloittamaan tämän vuoden agilitykausi! Saran ”eskari” alkoi maltillisesti, pari ensimmäistä treeniä harjoiteltiin ohjaajasta irtoamista ja muistuteltiin mieleen putkea sekä hypyn tarjoamista. Aloitus tuntui vähän tahmealta, ei mulla aiemmin ole ollut näin ohjaajaan liimautuvaa koiraa, vaikka kontaktinhaluisia ovat olleetkin. Viikko sitten harjoiteltiin s-kaarta ja takaakiertoja kohdetyöskentelun kautta, ja se aukaisi lukon! Tehtiin treenin lopussa ensimmäistä kertaa kolme estettä putkeen: ensin hyppy-putki-putki ja sitten putki-putki-hyppy. Aluksi piti putkien välissä käydä hyppäämässä ohjaajaa vasten ja vähän haukata kädestä (tuhma), mutta saatiin hyvät toistot myös ilman väliohjelmanumeroa 😀 Tänään harjoiteltiin odottamista hypyn takana häiriössä, persjätön alkeita sekä pituutta, Aino oli kuvannut Saran treeniä ja koonnut ihanan videon, se tuossa alla. Treenien lopussa sattui ikävä tilanne, kun Sara kolautti ilmeisesti virhearvion seurauksena toisen takajalan pituuden palikkaan. Se ei ollut kolmijalkainen kuin hetken, mutta ohjaajasta tuntui, että maailmasta loppui sillä sekunnilla happi. Toivotaan, että selvittiin säikähdyksellä.

Lempin kanssa on tehty mukavalla tavalla haastavia aksaratoja, ja yllättävän paljon sinne on mahtunut aika sujuvalta tuntuvia pätkiä. Kepeillä on ollut pääsääntöisesti kaksi ohjuria puoliksi kiinni. Viime viikolla hyvien treenien jälkeen ihan hätkähdin, kun mietin, miten kivaa agilityssä nykyään on. Se oli pitkään mulle laji, johon mulla oli vuorotteleva viha-rakkaus-suhde. Ehkä oma tunnesäätely on hieman viime vuosina helpottunut ja meillä on ollut tosi hyvät kouluttajat, jotka ovat osanneet tarjota sopivassa suhteessa haasteita ja onnistumisia. Lempin kanssa kelkka on tainnut kääntyä siihen suuntaan, että aksaaminen on kaikista parasta – siinä koira tekee töitä täysillä (ja selkeästi myös itse nauttii tekemisestään) ja ohjaaja voi keskittyä oman tonttinsa hoitamiseen.

86298886_124674918940527_8384588614985580544_n

20.1. otettiin auton nokka kohti Tamperetta ja käväistiin pitkästä aikaa Slotten Katriinan luona hoidettavina. Mukaan oli tarkoitus ensin ottaa omien lisäksi Nada ja Moira, mutta sainkin Moiralle ajan Maaria Kaiperlalle, joka oli jo edellisviikolla Jyväskylässä hoitamassa, niin käytin Moiran siellä. Moiralle hoito tuli todellakin tarpeeseen, sillä oli lantio vinossa ja se oli ehtinyt aiheuttaa probleemaa etupäähänkin, lavat olivat kääntyneet vähän ulkokiertoon. Moira oli hienosti hoidettavana, vaikka ei aina niin hyvältä tuntunutkaan, ja olipa ihana myös omin käsin tuntea, miten erilaiselta lantio tuntui hoidon jälkeen. Tuli samalla puheeksi myös Moiran hormonaalinen toiminta, Maaria kertoi sen tuntuvan hieman estyneeltä. Se varmaan ainakin osittain selittää, miksi juoksut eivät ole olleet kunnollisia. Mielenkiintoista nähdä, normalisoituvatko ne hoitojen myötä.

Katriinalla aloitettiin hoidot Sarasta. Saralla oli niskassa taas hoidettavaa, samoin lantiossa, mutta ymmärsin, että pääasiassa hoidettavat jutut olivat niskaperäisiä. Saralla oli vähän vaikeuksia asettua hoidettavaksi etenkin niskaa hoidettaessa, mutta saatiin kuitenkin tytsy hoidettua.

Lempillä edellisestä hoidosta oli aikaa melkein 5kk, tässä välissä on aksattu ja puuhasteltu muutenkin paljon, joten kyllä jännitti, mitä sieltä löytyy. Katriina kuitenkin lohdutteli, että ei Lemppari ollut lainkaan niin huonossa kunnossa kuin pelkäsin. Lantiossa oli vähän hoidettavaa, lisäksi kyljessä oli ”löllö” kohta, luultavasti taannoisen yhteenoton tulos Taatelin kanssa.

Rinillä hoidettiin lantiota ja selkää pääasiassa. Selässä on rakenteellista muutosta, mikä vetää lantion laskuun, ja se aiheuttaa ajan kanssa ongelmia lanneselän verenkiertoon ja tietysti liikkeeseen, mistä itse hoidon tarpeen aina näen. Rini vastasi hoitoon tosi hyvin, ja hoidon jälkeen se on ollut tosi hyväntuulinen, liikkunut paremmin ja ollut pirteä. Katriina sanoi samaa kuin Maaria jollakin edellisistä hoidoista, että Rinin kanssa kannattaa panostaa siihen, että hoitoja olisi tasaisin väliajoin.

86742801_2940700712647691_4001828674172092416_n

Nadalla isoin hoidettava juttu oli oikeaan kylkeen tullut tälli, joka oli vetänyt kropan banaaniksi – tosi hyvä juttu siis, että hoidossa käytiin. Nadan vien uudestaan hoitoon tällä viikolla tarkistamaan, miten keho hoitoon on vastannut. Hieroin sen itse viime viikolla, kun Nada oli meillä käymässä, ja oikea puoli oli kyllä edelleen selkeästi kireämpi verrattuna vasempaan. Toivotaan, että tehostetulla hoidolla saataisiin Nada kuntoon kevään koitoksia varten.

86728400_599097374273465_5801074887753728_n

Moiralta vapautuneella paikalla hoidossa kävi Leo (E. Maybe I’m A Lion) Tianan kanssa. Leolla oli hoidettavaa päässä, niskassa ja lantiossa, mutta tämä taisikin olla ensimmäinen kerta, kun Leo kävi hoidossa. Nyt saa taas porskuttaa menemään 🙂 Yllä oleva kuva otettiin hoitojen jälkeisellä kävelyllä, hieno viisikko!

be59b5c6-e991-4600-bc89-7925ec53b99920.1. oli myös tärkeä – ja raskas – päivä: ensimmäiset Emput saavuttivat veteraani-iän, sillä Hazel-pentue täytti 8 vuotta! Paljon onnea rakkaalle Nekulle, mun ensimmäiselle kultapojalle! ❤ Tuli taas niin kova ikävä Hildaa, ettei mitään rajaa, onnea rakkaalle Hibelle myös sinne jonnekin ❤ Tämän kuvan voi hyvällä omatunnolla jakaa joka vuosi.

Tammikuun loppupuolella käväistiin kertaalleen paimentamassa, pitkästä aikaa oli sekä Sara että Lempi mukana. Saralla oli vähän juoksuntekoa ilmassa, se olisi kauhean mielellään vaan ollut lähellä ja jättänyt työt jollekin muulle tehtäväksi. Melkoinen muutos meidän edelliseen treeniin 😀 Saatiin toki myös hyviä pätkiä, etenkin lopuksi tehdyssä poispäinajotreenissä löytyi taas itsevarmuutta. Jäin miettimään, että olikohan Sara kokenut paimennuspäivänä tehdyn treenin vähän vaikeaksi, ja se näkyi nyt tuossa treenissä epävarmuutena. Nämä ovat aika herkkiä tyyppejä tällaisille jutuille.

Lempin kanssa vääntö ja säätö jatkuivat. Ei jäänyt epäselväksi, eikö Lempi olisi muistanut Taatelia ja sama toisinpäin… Niin kauan, kun Taateli oli porukassa mukana, Lempillä ei riittänyt kantti tehdä töitä loppuun asti – heti, kun sitä kehui, se lopetti työskentelyn kokonaan, ja jos Taateli kääntyi sitä kohti, se otti jalat alle. Kun Taateli otettiin porukasta pois, Lempi ajautuu toistuvasti liian lähelle lampaita. Olen nyt aika harmissani tän Lempin paimentamisen kanssa – ollaan lähdetty liikkeelle siitä, että koira tekee töitä sinnikkäästi ja hyvin; nyt ollaan tilanteessa, jossa koira joko kieltäytyy tekemästä töitä tai sitten väännetään pelisäännöistä ja koira paineistuu. Luulen, että täytyy ottaa vähän aikalisää ja miettiä, mitä kautta ongelmavyyhtiä lähdetään purkamaan.

87057269_134046311188703_2479971076566679552_n

Sitten on treenailtu tokoa ja rallya, niin kotona kuin meidän vuoroviikkoisessa itseohjautuvassa ryhmässä. Lempi ja Sara ovat saaneet vuorotella aika tasaisesti treenikavereina, joskin olen yrittänyt panostaa enemmän Lempin kanssa rallyyn ja Saran kanssa tokoon. Kirjoitin edellisessä postauksessa, että Lempin kanssa seisominen tuotti rallyssa vähän päänvaivaa, mutta 1,5viikon tehotreeni tuotti tulosta ja nykyään seisominen sujuu jo oikein hyvin! Etenkin kotitreeneissä olen yrittänyt työstää jo oikean puolen seuraamisen tekniikkaa sekä peruuttamista, niissä riittää haasteita meille seuraavaksi 😀 Saran kanssa tulee helposti myös tehtyä lähinnä rallyjuttuja, vaikka sille tekisi aksaakin ajatellen hyvää ohjaajasta irtoamistreenit – ruutu ja merkin treenaaminen näin esimerkiksi.

Lempin kanssa päästiin viimein korkkaamaan rallytokokisaura tammikuussa! On aina vähän jännittävää aloitella kisaamista uuden koiran kanssa, mutta kyllä olen itseäni kiitellyt, että maltoin Lempin kanssa odottaa tähän saakka. Ensimmäiset kisat olivat 18.1. Jyväskylässä, tavoitteena oli saada hyvä vire, iloinen mieli ja hyvä asenne pysymään koko radan ajan. Lempi olisi mielellään käynyt seurustelemassa tuomarin ja kehäsihteerin kanssa kesken radan, mistä yhteensä -4 pistettä, pottiin jäi kuitenkin 96 pojoa, joka riitti palkintopallille 3. sijaan 🙂 Tampereella sattui olemaan seuraavalla viikolla iltakisat, sinne suunnattiin seuraavaksi. Ajomatkan aikana ehti moneen kertaan miettiä, että mitenköhän koira reagoi vieraaseen halliin ja uuteen kisatilanteeseen heti edellisen perään. Pelot osoittautuivat turhiksi – Lempi oli tosi hyvällä fiiliksellä heti kisapaikalle tultaessa ja esitteli parasta itseään kisaradalla, tuloksena täydet 100p ❤ Taso oli sen verran kova, että palkinnoille ei päästy, mutta paras palkinto oli ehdottomasti koiran hyväntuulinen suoritus! Kun vauhtiin oltiin päästy, niin kolmannet kisat kutsuivat taas viikonloppuna Jyväskylässä. Siellä haasteita toi heti ensimmäisellä kyltillä, kun Lempi sai hajun ajanottajana radan lopussa olleesta Helistä, mutta hyvin se kasasi itsensä kisasuoritukseen vielä sen jälkeen. Tuloksena tiukalta tuomarilta 94 pistettä, 2. sija ja koulari RTK1! 8 päivää, 3 kisaa ja 1 koulari, ei ollenkaan hullumpi saavutus 🙂 Kaikilla radoilla oli sama Lempin kohdalla ihan positiivinen ongelma, että mopo meinasi vähän lähteä keulimaan radan loppua kohti. Jyväskylän kisoista saatiin videotkin, harmi, kun se paras rata kaikista ei tietenkään ole videolla.

Kun nyt tuloksista tuli puhe, niin listataan tähän muitakin Emppuperheen kisatuloksia alkuvuodelta:

  • 12.1. Moira (Color Runs Ready for Success) korkkasi tokokisauransa komeasti 1-tuloksella 183,5p ja luokkavoitolla!
  • 18.1. Moira jatkoi kisaamista tokon avoimessa luokassa jälleen 1-tuloksella 272p!
  • 26.1. Moiralle rallytokon MES-luokasta toinen hyväksytty tulos 91p!
  • 1.2. Morris (E. Neville) ja Neea kisasivat rallytokosta itselleen kaksi hyväksyttyä tulosta AVO96 ja AVO98! Yhtä uupuu koulari 🙂
  • Messi (E. Naldo) on Australianpaimenkoirat ry:n kovatasoisessa vuoden koira -kisassa 9. vuoden agilitykoirakisassa ja jaetulla 7. sijalla vuoden rallytokokoirakisassa!
  • Moira on Australianpaimenkoirat ry:n vuoden koira -kisan 2. vuoden agilitytulokaskisassa ja jaetulla 7. sijalla vuoden rallytokokoirakisassa!
  • Moira kisasi 16.2. agilityä Ojangossa, sieltä tuloksena yksi komea 0-tulos 2-luokasta!

Sitten ihan oman tekstiosuutensa ansaitsee sijoitustyttö Nada (Hazelmoor Empress Empathica), joka Lindan kanssa osallistui sunnuntaina vetohiihtokisojen sm-sprintteihin Iissä. Raskaista kisaolosuhteista huolimatta tämä kaksikko nappasi itselleen C-sarjan sm-kultaa, ja Nada tienasi nimensä eteen uuden komean tittelin VKM-20 eli vetokoiramestari vuosimallia 2020! Valtavan suuret onnittelut Lindalle ja perheelle, kyllä aussiesta on osaavissa käsissä moneen! Nada kävi viime viikolla myös silmäpeilauksessa, silmät olivat terveet 🙂

Alimmat kuvat on ottanut Mari Moisala.

Valtavasti onnea kaikille tuloksia tehneille! ❤

synttärit3Maaru valmiina juhlimaan!

synttärit5”Siis tosi kivaa, kun on synttärit…”
”Joo, tosi kivaa…”

Sitten synttäripläjäykseen! Tammikuun lopussa 30.1. oli myös tärkeä ja raskas päivä – meidän S-pentue täytti vuoden! Päätettiin jo aiemmin, että ollaan kyllä viime vuoden jälkeen ansaittu juhlat, ja olikin ihanaa, että arkipäivästä huolimatta saatiin koko poppoo mukaan! Aamusta meille majoittuneiden kanssa käväistiin lenkillä, klo 13-15 olin varannut meille Haukkuvaarasta kentän Ainon vetämiä agilitytreenejä varten. Treenien lomassa otettiin kuvia, joskin toimintakuvat jäivät huonon valaistuksen vuoksi ottamatta. Treenien jälkeen osa lähti vielä porukkalenkille, alkuillasta käytiin koko porukalla syömässä.

Haba (E. Saros) 1v

Vips (E. Salacia) 1v

Fila (E. Sinope) 1v

DSC_0335Maaru (E. Shaula) 1v

Sara (E. Soraya) 1v

Puhti (E. Sirius) 1v

Sokka (Tillyhills Svart På Vitt) 5kk

Sipsi (S Bar L Eagle Peak) 9vkoa

Ei ole itsestäänselvyys, että olemme yhä yhtenä porukkana tässä kaikesta tapahtuneesta huolimatta. Niin paljon kuulee surullisia tarinoita, joissa kasvattaja riitaantuu kasvatinomistajien kanssa (tai toisinpäin), kun ongelmia tulee, ja ihan rehellisesti sitä pelkäsin itsekin, kun tässä pentueessa OCD:hen sairastuneita alkoi tulla ilmi. En osaa sanoin kuvailla, miten paljon kunnioitan Eveä ja Heliannaa – miten molemmilla oli rakkautta ja rohkeutta tehdä päätös päästää kohtuuttoman aikaisin irti Nukasta ja Nemistä. Haban ja Puhtin kuntoutus on myös vaatinut kotijoukoiltaan valtavasti. Ihan ilman kyyneliä ei päivästä selvitty, vaikka paljon myös naurettiin. Tuntui niin tärkeältä ja ihanalta, että Eve oli mukana Sokan kanssa ja myös Helianna tuli ihanan Sipsin meille esittelemään – rakkaat ja tärkeät adoptiopojat ❤ Miten kiitollinen olen päivittäin näistä ihanista kodeista, joihin pennut menivät, vaikka ihan kohtuuttoman paljon on näiltä ihanilta ihmisiltä vaadittu tämän ensimmäisen vuoden aikana.

synttärit1Sokka, Puhti, Haba, Maaru, Sara, Vips, Fila ja pikkuinen Sipsi ❤

1-vuotissynttäreitä seuranneella viikolla pentueesta kaksi ensimmäistä ehti käväistä jo virallisissa luustokuvissakin. Vipsin lonkat B/A, kyynärät 0/0, selkä LTV0 ja VA0, olatkin virallisesti terveet! Filan lonkat B/B, kyynärät 0/0, selkä LTV1 ja VA0. Molemmissa polvissa näkyi röntgenkuvissa pieni symmetrinen poimu, klinikan mokasta johtuen kuvat otettiin vaan yhdestä suunnasta. Fila käy vielä uudestaan kuvattavana ja ortopedi katsoo kuvat, toivottavasti löydös on ihan harmiton.

synttärit2S-pentue: Puhti, Haba, Maaru, Sara, Vips ja Fila ❤ Onnea rakkaat 1-vuotiaat! ❤

A65EF38D-0A42-4C20-AE56-C9404B2985E5Viime sunnuntaina synttäreitä juhlisti myös N-pentue, jo 5 vuotta tuli mittariin! Onnea Morris, Noa, Messi, Helmi ja Keksi! ❤ Tämä pentue on muovannut isosti käsitystä ihanneaussiestani, tässä pentueessa on luonne ja harrastusominaisuudet just eikä melkein mun makuun kohdallaan!

86304618_224266915274859_6761568671950176256_nSynttärikaima Lempi vietti myös juhlapäivää N-pentujen kanssa, Lempparikin on mukamas jo 3-vuotias! Lemmu juhlisti synttäreitä lenkillä rallittaen Saran ja leikkimään intoutuneen Rinin kanssa sekä illalla rallytokotreeneissä. Rakas Saukko ❤

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s