Empathica's Blogi

Pennut jo 3 viikkoa!

Jätä kommentti

Näen itseni jo vetistelemässä pentujen lähdettyä maailmaa valloittamaan – sellaista vauhtia aika tuntuu menevän! Pennuille tuli tänään ikää jo kolme viikkoa, kohta ollaan yhteisen taipaleen puolivälissä.

Pentujen kehitysvauhti on nyt huipussaan, tuntuu, että pennut ottavat yhdet unet ja unien aikana tapahtuu jo valtava muutos eteenpäin. Olen yrittänyt videoida pentujen touhuja nyt ahkerasti. Katselin tuossa parin päivän takaisia videoita valikoidessani, mitä lataan Youtubeen ja sieltä tänne näytille, ja ihan hämmästyin, miten suuri muutos pennuissa, niiden liikkumisessa, eleissä ja käytöksessä on tapahtunut vain parissa hassussa päivässä. Miten tästä voikin yllättyä joka kerta, jokaisen pentueen kohdalla!

Pentujen liikkuminen on parantunut huomattavasti, ne enää harvemmin menevät kesken kävelyn nurin. Nyt liikkumiseen on otettu mukaan juoksuaskelia, melko usein spurtti tosin loppuu lyhyeen pentujen törmätessä johonkin. Ihan ei vielä hienomotoriikka pelaa yksiin vauhdin kanssa 😀 Muutamia loikkia olen nähnyt pentujen jo ottavan, näky ei tosin ole kovin hallittu. Mutta selväksi tässä on tullut, että pennuilla menohaluja on, ja kohta niitä ei pidättele enää mikään!

Ensimmäinen känkkäränkkä 😀

Elekielessä on myös tapahtunut paljon kehitystä. Täällä kuuluu välillä niin hurjia ääniä, että ihan miettii, uskaltaako tuonne pentulaan mennäkään. Siellä muristaan, haukutaan, huudetaan, kiljutaan, joskus (onneksi harvemmin) ulvotaankin. Laajasta äänimaailmasta huolimatta koko poppoo on varsin hiljainen, valtaosan päivistä ei tiedä kotona pentuja olevankaan. Leikkeihin on myös tullut isojen koirien elkeitä: pennut heiluttelevat häntää, huitovat toisiaan välillä tassuilla, hetkittäin pentujen naamalla voi nähdä myös irvistelyn alkeita. Ulkomuodoltaan pennut muistuttavat yhä marsun ja koiran risteytystä, mutta muilta osin pennut ovat jo ihan pieniä koiria.

Pentujen vatsat ovat olleet kunnossa, tuntui, että Nadan ruoan vaihtaminen antoi loppusilauksen. Annan pennuille viikonloppuna vielä yhden kuurin Axiluria, että jos niillä nyt on sattunut olemaan matoja, niin ne on varmuudella saatu häädettyä pois. Sitten pidetään parin viikon tauko matolääkityksissä ja jatketaan suositusten mukaan.

Sara ja Lempi ovat tehneet intoa puhkuen tuttavuutta pentujen kanssa, Sara käyttää kaikki mahdollisuudet hyväkseen päästäkseen pentujen luo. Se on kyllä varsin liikuttava pentujen kanssa, kun se kiertää pennun luota toiselle, nuolaisee niitä hellästi pari kertaa ja jatkaa sitten matkaa. Saralla tuntuisi kovasti olevan haluja jo leikkiä pentujen kanssa, mutta pennut eivät ihan vielä aikuisten leikkien päälle ymmärrä. Lempi on vähän maltillisempi pentujen kanssa, mutta yhtä lailla kiinnostunut pennuista. Rini on käväissyt pentujen luona myös muutaman kerran, mutta sen makuun pennut ovat jo vähän turhan isoja ollakseen kiinnostavia.

Tällä viikolla on ollut hellettä, nytkin mittari näyttää yli 30 astetta. Huoletti alkuviikosta aika paljonkin, miten pentulan saisi pidettyä inhimillisessä lämpötilassa. Kivitalon etuja onneksi on, että se ei ihan hetkessä lämpene sisältä, jos yöllä on yhtään viileämpää. Verhot on pidetty päivisin ikkunoiden edessä, ja yöllä on mahdollisuuksien mukaan pidetty parvekkeen ovi auki. Pennut ovat edelleen nukkuneet levällään pitkin ja poikin pentuhuonetta, joten kylmästä ne eivät ole kärsineet. Nyt pennuilla onneksi on ikääkin jo sen verran, että lämmönsäätely toimii paremmin.

Ensi viikolla aloittelen toisen lomapätkän – se meneekin aika tehokkaasti pentuvieraiden parissa. Pennut saavat sosiaalistua ja totutella monen uuden ihmisen käsittelyyn ihan urakalla, mikä on kyllä hyvä juttu tulevaisuutta ajatellen. Jos ensi viikolla helle vähän hellittää, niin suunnitteilla on myös käydä tutustumassa ulkoilmaan. Täytyy vielä urakoida sitä ennen takapihan aitauksen kanssa, että saadaan siitä pennunpitävä.

DSC_0227

3-viikkoismerkkipäivä tiesi tietysti uutta kuvaussettiä. Pennut olivat sopivasti vähän uneliaita kuvauksen aikana, joten nämä onnistuivat vielä melko kivuttomasti. Suunnittelin ensin ottavani koriin kaksi pentua kerrallaan, mutta hupsista – pennut ovat jo niin isoja, että ei koriin mahdu kuin yksi pentu!

Meemi 3vkoa. Meemi on kyllä hauska tyyppi heiluvine häntineen, se on yleensä ensimmäisenä kiipeämässä syliin ja hakemassa ihmiseen kontaktia. Se on tosi lunki ja rauhallinen tyyppi, saattaa kellahtaa kesken kaiken selälleen ja olla kuin maailmassa ei olisi minkäänlaisia huolia. Mitäpä huolia pienellä koiranpennulla voisi ollakaan, jos vaan ruoka tulee ajallaan! Meemi on jatkanut ihastuksen herättämistä niin somessa kuin livenäkin, enkä kyllä ihmettele – se on todella hellyttävä pentu!

Mahti 3vkoa. Tykkään tästä poitsusta aika kovasti! Sillä on temperamenttia ja vahvaa tahtoa, muttei liiallisesti kuitenkaan. Jos Mahtia voi johonkin aiempaan meillä syntyneeseen pentuun verrata, niin Maaruun edellisestä pentueestani – heissä on vähän samankaltaista kiroilevaa siiliä. Mahti on vähän tasaisemman oloinen, se antaa helpommin periksi. Jos kehitys jatkuu samaan suuntaan, niin Mahtista uskoisin tulevan aika säpäkkä peli harrastuskentille!

Maisa 3vkoa. Maisa on alkanut esitellä sosiaalisempaa puolta itsestään, ensimmäisten vieraiden kanssa se taisi viimeisenä mennä tuttavuutta tekemään, nyt mennään jo aiemmin ja kiivetään syliinkin. Sylissä Maisa ei tosin yleensä viihdy kovin pitkää, kun on jo kiire päästä eteenpäin. Maisan ääntely on pysynyt ennallaan. Maisa on hassussa kehitysvaiheessa – sillä on hieman pitkät jalat, suuri ja pyöreä keskivartalo ja muihin mittasuhteisiin nähden vähän pienehkö pää. Söpöhän se on kuin mikä!

Molly 3vkoa, sitä nukutti kovasti kuvauksen aikana. Mollyn sosiaalisuus on myös noussut tässä viime päivinä, se ei aiemmin ole kovin hanakasti hakeutunut uusien ihmisten luo. Nyt se tulee reippaammin tuttavuutta tekemään, heiluttelee liikuttavasti häntää ja viihtyy sylissä pitkään, sillä ei ole kiire eteenpäin. Mollya ei edelleenkään harmita olla käsiteltävänä, oli asento mikä hyvänsä.

Mega 3vkoa. Aiemmin Mahti oli pennuista se, joka ehti kiertää pentuhuoneen päästä päähän ja takaisin uskomattoman nopeassa ajassa. Nyt Mega on ottanut tämän tehtävän itselleen, se liikkuu pitkiä matkoja tosi ketterästi ja päämäärätietoisesti. Siinä välissä ehditään seurustella vähän ihmisten kanssa, vähän pusutella ja heilutella häntää. Olen aivan rakastunut sen väriin, se on todella kauniin punainen! Mega näyttää kuvissa siltä, ettei se voisi ikinä sortua tekemään mitään kiellettyä…

Metku 3vkoa. Metkun vahva oma tahto on korostunut viime päivinä, ihan aina ei passaakaan enää mikä vaan. Sekin on lähtenyt kunnolla liikkeelle ja tutkistelee ympäristöä laajalla alueella, ja jos matkan varrelle sattuu ihmisiä, niin seurustelu käy ainakin useimmiten. Metkussa on pennuista ehkä tässä vaiheessa eniten itsenäisyyttä ja voimaa, mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan kehitys jatkuu.

DSC_0228

Leikkasin pennuilta kynnet taas tänään, tytöiltä sujui kesken unien ihan ongelmitta, pojat havahtuivat hereille nostaessani niitä syliin, joten niitä piti vähän rauhoitella ja fiilistellä, millä mielellä ne syliin jäävät hoitotoimenpidettä varten. Mahti rauhoittui unille nopeasti uudelleen, joten siltä sain pojista helpoiten napsuteltua kynnet. Sekä Mega että Metku pyrkivät sylistä pois, ja koska en halua kynsienleikkuuseen tehdä pennuille huonoa mielentilaa, niin mieluummin yritän hetken kuluttua uudestaan kuin lähden vääntämään pennun kanssa rauhoittumisesta ja paikallaan olemisesta. Hetken päästä molemmat pojat suhtautuivat hommaan jo vähän lunkimmin, sain ne rauhoiteltua syliin, ja muuta ei tarvittukaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s