Empathica's Blogi

Odin 1vko

Jätä kommentti

Odin viikon ikäisenä

Ensimmäinen elinviikko on takanapäin, ja Odin on käyttänyt sen tehokkaasti kasvamiseen. Se tuplasi syntymäpainonsa jo 5pv iässä. En ole orjallisesti punninnut sitä joka päivä, koska kasvun näkee ihan paljain silmin. Lauantaina Freyalla oli maha sekaisin, ja lauantaiaamuna löysin pentulaatikon reunalta vähän sennäköistä sotkua, joka olisi voinut viitata myös pennun ripuliin. Odin painoi 830g, joten huolet hälvenivät – ruoka on koko ajan maistunut vähän liiankin hyvin. Freyallakin masu onneksi rauhoittui saman päivän aikana.

Freya on ollut aivan loistava mamma, se hoivaa ainokaistaan liikuttavalla huolellisuudella ja tunnollisuudella. Viikonlopun aikana se on viihtynyt enemmän meidän seurassa silloinkin, kun en itse ole pentuhuoneessa. Freya on ollut mukana lenkeillä, se selvästi nauttii, kun pääsee vähän ulos tuulettumaan. Takaisin tullessa Freyalla on ensimmäisenä kova kiire tarkistamaan, että Odinilla on kaikki kunnossa.

Tänään 1-viikkoissynttäreiden kunniaksi leikkasin Odinilta ensimmäisen kerran kynnet, lisäksi se pääsi käväisemään alakerrassa esiteltävänä Rinille, Lempille ja Saralle. Saraa ja Lempiä on kovasti kiinnostanut yläkerrasta kuuluvat äänet, ja kertaalleen ne saivat tuossa viikolla nopeasti haistella Odinia. Rini suhtautui pentuun hyvin neutraalisti, haisteli hetken ja oli sen jälkeen välinpitämätön. Sara ja Lempi haistelivat pitkään, useampaan kertaan, ja Sara antoi Odinille ensimmäiset suukot. Luulen, että parin viikon päästä Sara pääsee taas esittelemään ihania hoitotädin ominaisuuksiaan, se oli viime kesänä aivan ihana Nadankin pentujen kanssa ❤

Odin on edelleen todella hiljainen, rauhallinen ja tyytyväinen pentu. Se ei ole pitänyt juurikaan ääntä edes BioSensor-ohjelmaa tehdessä, joten ainakin tässä vaiheessa se vaikuttaa varsin lunkilta tyypiltä. Kovasti me jo Stiinan kanssa odotellaan, että Odinin silmät aukeavat ja että se lähtee harjoittelemaan kävelemistä – sikäli, kun jalat jaksavat kannatella varsin tukevaa keskivartaloa.

Vaikka edelleen vähän harmittaa, ettei Odinilla ole sisaruksia, niin toisaalta tällainen yhden pennun pentueen kasvattaminen on aika lunkia kasvattajallekin. Koen uusien kotien valinnan antoisana, mutta toisaalta myös haastavimpana osana pentuprojektia. Nyt ei ole kiire miettiä, keille on pentu ja keille ei, kun pentuja on vain yksi – voidaan ihan rauhassa katsoa, millainen tyyppi Odinista kasvaa. Enemmän oikeastaan tulee pähkäiltyä nyt, miten saataisiin varhaisessa sosiaalistamisessa tarjottua sille pentuseuraa, jotta se pääsisi vähän harjoittelemaan sosiaalisia taitojaan. Kotoa ja lähipiiristä löytyy paljon kyllä hyviä ja luotettavia aikuisia koiria, mutta pentuseura olisi vähintäänkin yhtä tärkeää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s