Empathica's Blogi

Odinin viimeiset viikot meillä

Jätä kommentti

Kiireiset viikot ovat jatkuneet, kuten päivitysviiveestäkin voi päätellä. Yritän taas muistella, mitä kaikkea meidän lokakuuhun on mahtunut. Ainakin paljon lenkkeilyä ja söpöjä pentukuvia! Tässä alla pari valittua palaa vielä Odinin ja Unskin leikeistä syyskuun lopulta, ennätin nämä käydä läpi vasta ihan hiljattain.

Lokakuun alkupuoli elettiin kiireistä pentuarkea. Odin kulki meidän mukana kaikkialla – lenkillä, hallilla, treeneissä. Lenkit metsässä auttoivat hyvin purkamaan pienen pennun menohaluja, vaikka kotonakin aina riitti virtaa leikkiä Saran ja Lempin kanssa. Hihnakävely alkoi sujua jo aika mallikkaasti, kun sitä päivittäin treenailtiin.

Otettiin Odinin kanssa myös laatuaikaa Saijan ja appenzellipappa Edin kanssa kaupunkikävelyn merkeissä. Ei olisi kyllä uskonut, että pentu oli ensimmäistä kertaa kunnolla ihmisten ilmoilla, niin rauhallisesti se katseli ja seurasi ohi ajavia autoja, pyöräilijöitä ja ihmisiä. Suurin ihmetys taisi olla, mikseivät kaikki pysähtyneet pientä poikaa ihastelemaan ja rapsuttelemaan. Alla muutamia videoita kaupunkikävelyltä.

Kaupunkikävelyn loppuhuipennus oli käynti koirakahvila Wuffelissa, jossa herkuteltiin Saijan kanssa kuplavohveleilla, koiratkin saivat herkut. Odin söi rauhallisesti possun nenua kahvilan näyteikkunassa sillä aikaa, kun me Saijan kanssa nautiskeltiin meidän herkuista ja vaihdettiin kuulumisia.

Kaupunkikävelyn lopuksi käytiin vielä postissa hakemassa yksi paketti. Kotimatkalla poikkesin vielä Mustissa ja Mirrissä, mutta Odin oli jo niin väsynyt, että jätin sen suosiolla autoon nukkumaan. Pennusta kehkeytyi muuten todella pätevä automatkustaja, se asettui unille heti autoon nostettaessa. Fiksu poika!

Päästiin lokakuun alkupuoliskolla käymään paimentamassakin Ainon varjolla Saran kanssa. Saralla riitti kaasua lampailla kiitos pitkähkön treenitauon, taisi myös olla hieman erilaista paimentaa pimenevänä iltana, vaikka lammasaitauksessa oli valo. Saran kanssa etsittiin rauhaa kuljetukseen, treenattiin siltaa ja pysäytyksiä sekä lampaiden tuijottamista. Oli tosi hyvä treeni Saralle! Sain nyt viimein hankittua itselleni taas paimennussarjakortin, joten jatkossa on näitä treenejä luvassa taas jokunen. Ensi viikolla mulla on treenit varattu sekä Saralle että Lempille.

Saran paimennustreenien päätteeksi myös Odin pääsi tutustumaan lampaisiin. Se hengaili paimennustreenien ajan ulkona vuorotellen minun ja Ainon kanssa, lisäksi sillä oli seurana Mirvan porokoira Mörri, joka rakastaa pentuja. Odin pääsi liinassa tekemään pari työntöä lampaille, se oli niin reipas ja pätevä pieni! Häntä tötteröllä se meni lampaiden luo ja oli niin tärkeänä, kun sai lampaat liikkeelle. Treenien päätteeksi Odin pääsi käymään vielä lampolassa katsomassa lampaiden asuintiloja.

Treenien päälle maistui uni molemmille ❤

En epäile hetkeäkään, etteikö Odin olisi tähän omaan laumaan sujahtanut ja löytänyt paikkansa meiltä. Oma sydän ei kuitenkaan ihan näin pian Rinin kuoleman jälkeen ollut valmis pennulle, ja toisaalta sekalauma ei ole ihan käytännöllisin vaihtoehto. Lisäksi Odinille tarjottiin niin ihanaa ja kokenutta kotia, että ei jäänyt paljon jossittelun varaa. Niinpä Odin muutti Ouluun Hannan ja Riston perheeseen, jossa on lasten lisäksi Odinille seurana vanhempi aussieuros, ja pennulle on luvassa aktiivisen harrastuskoiran ura ainakin jälkihommissa ja rallytokossa, ehkä vähän agilityssäkin! Odinilla on lähtenyt hienosti elämä alkuun uudessa kodissaan, se on ollut tosi reipas ja ehtinyt sulattaa perheensä sydämet. Kaikkea hyvää elämääsi, pieni kultapoika, toivottavasti nähdään usein! ❤

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s