Empathica's Blogi

Vispulat = hännän vispaajat 3,5vkoa!

Jätä kommentti

Rakkailla lapsilla on monta nimeä, joten heidät tunnetaan hännän vispaajina eli Vispuloina! Vispulat in action tässä alla:

Tiistaina viimeisen yövuoron jälkeen päiväunilta herättyäni menin pentujen kanssa seurustelemaan, ja ihan hämmästyin – vitsi, miten paljon pennut olivat kehittyneet yövuorojen aikana! Meno alkoi olla jo sellaista, että pentulaatikon reunat kävivät liian ahtaiksi, joten oli korkea aika laajentaa pentujen oleskelutiloja. Niinpä aikuiset lenkitettyäni puuhastelin iltapäivän pentuhuoneessa viritellen pahvit lattialle suojaamaan kovin epäkäytännöllistä laminaattia, peittelin pahvit pienillä matoilla ja pennuille sopivilla alusilla. Pahvi on pennuille vielä tässä vaiheessa turhan liukas pohja, joten pitävämpi alusta tukee motorista kehittymistä huomattavasti paremmin. Lopuksi purin pentulaatikosta kaksi seinää ja oli aika esitellä aikaansaannokset pennuille. Pennut ottivat nopeasti tilan haltuun, aluksi tilanpaljous vähän ihmetytti, pennut kulkiessaan vähän piippailivat. Alla pari videota pennuista tutustumassa laajennettuihin tiloihin.

Kuten videoiltakin näkyy, Lempi ja Sara ovat saaneet nyt pari päivää osallistua pentujen hoitamiseen ihan täysipäiväisesti. Sara leikittää pentuja kärsivällisesti ja Lempi tekee tuttavuutta lähinnä punaisten pentujen (erityisesti Noidan) kanssa, mokoma värirasisti 😀 Lempi antaa huomiota muillekin pennuille, mutta ihan selvästi se suosii ”omanvärisiään”. Olen tässä saanut ihastella kolmen aikuisen yhteishuoltajuutta pennuista – Taika hoitaa imetyksen ja Lempi ja Sara pentujen putsauksen.

Pentulan laajentumisen myötä vein pennuille ylös ensimmäisiä lelujakin – pennut kiinnostuivat niistä jo kovasti! Täällä on esitelty tomeria tapporavistuksen alkeita, leluja otetaan rohkeasti suuhun ja niillä koitetaan kovasti leikkiä. Leikkihetket ovat vielä sen verran lyhyitä, että yleensä olen auttamatta myöhässä kamerani kanssa, mutta tällainen hetki oli sattunut puhelimen kameraan.

Uudet kokemukset ovat väsyttäneet pentuja jonkin verran, joten tovin puuhasteltuaan ne nukkuvat hyvät unet ennen seuraavaa puuhasteluhetkeä. Joka päivä tuntuu, että hereilläoloaika pitenee tovin, osa nukahtaa nopeasti ja osa sinnittelee hereillä. Ihanan seurallisia pentuja – ne hakeutuvat mielellään ihmisten tai aikuisten koirien luo puuhastelemaan.

Pennut ovat alkaneet hakea myös toisiaan leikkiin, aika usein tosin toisella osapuolella leikkiinhaku menee vielä vähän ohi, ja leikki jää hieman yksipuoliseksi. Sitä tuskin kestää enää kovin kauaa, kohta näitä ei pitele mikään! Kovasti pennut harjoittelevat jo leikkiin kuuluvia ääniä – murinaa ja haukkumista.

Eilen meillä kävi taas muutamia pennunkatsojia. Oli hauska nähdä, kuinka iloisesti pennut ottavat ihan vieraatkin vastaan – hännät heiluvat iloisesti ja pennuista innokkaimmat koittavat kiivetä syliin. Yleensä sylissä ensimmäisenä ovat Noita, Noituri, Maagi ja Manaaja, Welho ja Shamaani sitten vasta vähän myöhemmin. Welho vaikuttaa temperamentin puolesta rauhallisemmalta, joten se tulee tilanteisiin vähän myöhässä; Shamaani minusta taas selkeästi on itsenäisempi eikä näe niin tarvetta tehdä itseään tykö. Sekin tosin on temperamentiltaan minusta rauhallisempi, joten oma osansa on varmasti silläkin. Avoimen oloisia kaikki pennut edelleen ovat, jos mitään on pääteltävissä vispaavista hännistä ja pusuista, joita osa pennuista jakelee hyvinkin innokaasti.

Nämä pennut ovat kyllä kertakaikkiaan niin suloisia, etten kestä – välillä viimeinenkin järjenhiven meinaa kadota ja ajattelen, että jätän kaikki kotiin 😀 Olen kyllä ihan varma, että parin viikon päästä vauhdin kiihtyessä ja pentujen alkaessa esitellä enemmän riiviöpuoliaan olen jo tullut taas järkiini. Mutta nyt nautin kyllä ihan täysillä, kun saa katsella pentujen touhuja ja nukkuvia pentuja. Kynnetkin leikattiin taas alkuviikosta, kaikki olivat sylissä tosi rauhallisesti kynsienleikkuun ajan. Pennut eivät enää suhtaudu selälleen kääntämiseenkään niin kielteisesti kuin ensimmäisinä viikkoina, sitä on harjoiteltu vähitellen ja pentujen tahtiin ilmeisen hyvin tuloksin.

Noituri on soma nukkuessaan, mutta hereillä ollessaan se on kyllä melkoinen Vaahteramäen Eemeli! Milloin se pyörittelee peittoja ja mattoja, juoksee nukkuvien sisarustensa yli, ja kun huomaa jonkun nukkuvan, puree sitä nenästä! Ehtiväinen kaveri siis. Noituri viihtyy hyvin sylissä, välillä on sen kanssa seurusteltu (tai keskusteltu pahanteosta) hyvät tovit. Sen ääntely on taas vähentynyt, edelleen narisemalla se pääasiassa ilmoittaa, jos on johonkin asianlaitaan tyytymätön (erityisesti vajareihin).

Noita on tällä viikolla todellakin kertonut olevansa koira! Eilisillan se vieraiden ollessa meillä vain juoksi ympäriinsä häntää heilutellen, murisi ja haukahteli ja sen jälkeen jatkoi juoksemista 😀 Tämä tyttö näyttäisi myös perineen suvussa kulkevan lurpomisgeenin – sen verran kova tyttö on pusuttelemaan. Tällä viikolla Noita ei ole esitellyt kovin seesteistä ja rauhallista kuvaa itsestään, enemmänkin menohaluja. Noita on tosi sosiaalisen oloinen niin koirille kuin ihmisille, se on aina ensimmäisten joukossa seurustelemassa.

Shamaani on oman tiensä kulkija, se viipottaa monesti ihan eri puolella pentuhuonetta samaan aikaan, kun muut ovat läjässä jossain muualla. Se hakeutuu seurustelemaan kyllä, mutta tekee sen omassa tahdissaan. Shamaani on minusta rauhallisin pennuista ainakin tällä hetkellä, se on myös tosi hiljainen. Shamaanin askelluksessa on jotain tosi itsevarmaa, rauhallista ja hillittyä, odottelen jo malttamattomana, millaisia spurtteja tästä tytöstä lähtee, kunhan rallileikit alkaa!

Maagi söpönaama muistuttaa päivä päivältä enemmän isomummuaan Neveä, sen alati heiluva häntä ja syliin kiipeäminen ovat jotain niin liikuttavaa! Maagi oli ihan ensimmäisiä pennuista, joka innostui leluista ja on niillä enemmän leikkinytkin. Maagilla on välillä vähän oma rytmi – se ei aina mene syömään samaan aikaan muiden kanssa, ja muiden nukahdettua se saattaa tepastella vielä hyvän tovin ennen kuin nukahtaa. Tämäkin tyttö on niin valloittava, etten kestä!

Welho on tosi rauhallinen, se on seesteisin ja tasaisin pojista ihan heittämällä. Se tulee raasu aina vähän muita jäljellä kaikkialle, tosi rauhalliselta vaikuttava temperamentti pitää huolen, ettei tämä poju kiirehdi mihinkään päätä pahkaa. Welho piippaa lähinnä silloin, kun äiti on hukassa, on kauhea nälkä ja kaverit varmasti on syöneet jo ihan kaiken! Welho on aika seurallisen oloinen, se kiipeilee sylissä ja nukahtaa mielellään joko jonkun aikuisen tai sisarustensa viereen.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä meidän Majava-Manaaja, joka on ihan huikee tyyppi! Pojista kovin pusuttelemaan ja seurustelemaan, meidän ultimate-hännänvispaaja! Jos muut ovat hännänvispaajia, Majava on sitä potenssiin kaksi. Majava piippaili pennuista pisimpään, kun pennut pääsivät valloittamaan laajennettua pentulaa, mutta unien jälkeen piippailu väheni ihan merkittävästi. Majava on tosi menevä tyyppi, kuten tuolla ylempänä olleesta videostakin näki – en edes saanut parhaita spurtteja videolle!

Näissä kuvissa pennut näyttävät tosi paljon isommilta kuin mitä ne luonnossa ovat. Pieniähän nämä mun pennuiksi ovat ikäisikseen, ilmanko viipottavat menemään niin ketterästi! Vielä mahtuvat kaikki vierekkäin syömään, mutta eivät enää pitkään.

Tänään pennut saivat maistella ensimmäistä kertaa jauhelihaa! Se oli pentujen mielestä tosi hyvää, täytyi ihan pitää huoli, että kaikki saivat syödäkseen, kun isoimmat kyynärpäätaktiikalla valtasivat ison alan lautaselta. Welho ja Manaaja saivat kuitenkin osansa myös. Tätä herkkua on luvassa pennuille kyllä jatkossakin, nyt aloiteltiin pelkällä jauhelihalla, mutta piakkoin täytyy esitellä myös pentunappula, piimä ja raejuusto.

Lempi ei ole kuullut henkilökohtaisesta tilasta

Aikuisille koirillekin kuuluu ihan hyvää. Saran kanssa jäi maanantaina agitreenit väliin kovan pakkasen takia, mutta tiistaina käytiin Motivaatiolla tokovalmennuksessa. Lempi on edelleen ihan valeraskaushuuruissaan, se viihtyy vähän liiankin hyvin pentujen kanssa, kuten yllä olevasta kuvastakin näkee. Taika on ihanan kärsivällinen virkaintoisten ystäviensä suhteen. Taika voi hyvin, mutta monen asian summana se on päässyt aika hoikkaan kuntoon. Kävin hakemassa Taikalle rasvaisempaa lihaa ja nappulanvaihto on menossa, joten toivottavasti saadaan vähän lihaa luiden päälle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s