Empathica's Blogi

Pennut 5pv

1 kommentti

Tänne pentulaatikon reunalle kuuluu hyvää! Pentujen painot kääntyivät perjantaina nousuun ja kaikki pennut ovat ylittäneet syntymäpainonsa. Kukaan pennuista tuskin saa syntymäpainoaan tuplattua viikon ikään mennessä, mutta tärkeintä on, että painonkehitys on ylöspäin.

Pojat 5pv, vasemmalta oikealle Loihi, Atka, Raja ja Fuji

Nuppu on myös voinut hyvin. Se on nukkunut aika paljon loppuviikon aikana, ja oli se kyllä aika väsynyt raskaan alkuviikon jälkeen, joten mamma on ehdottomasti unensa ansainnut! Olen mittaillut Nupulta vielä lämpöä kerran pari päivässä mahdollisen komplikaation ennakoimisen varalta, mutta lämmöt ovat pysyneet ihan normaalin rajoissa. Ruoka maistuu hyvin, kolmen ruoka-annoksen lisäksi olen antanut pari välijuottoa päivässä, kun Nuppu on juonut vähän huonosti. Sekin onneksi näyttäisi olevan korjaantumaan päin.

Tytöt 5pv, vasemmalta oikealle Etna, Hekla, Kiisu ja Katla

Pennut ovat olleet varsin hiljaisia ja tyytyväisen oloisia. Olen antanut Nupun levätä ja rauhassa keskittyä pentujen hoitamiseen, mutta pentulaatikolla tulee vierailtua useita kertoja päivässä pentuja sylittelemässä. Biosensor-ohjelma aloitettiin perjantaina, se jatkuukin vielä jokusen tovin. Nuppu ei malta kovin pitkiä aikoja viipyä poissa pentujensa luota, mutta ulkoa sillä ei ole enää ihan niin hätäinen kiire takaisin sisälle kuin alkuviikosta. Viikonloppuna se on muutamia kertoja halunnut tulla alakertaan hetkeksi meidän seuraan, kunnes se haluaa taas takaisin ylös. Ulkoilut ovat olleet vielä aika lyhyitä, mutta niitä tehdäänkin ihan Nuppua kuunnellen. Luulen, että ensi viikolla kuitenkin päästään jo vähän pitemmälle kuin korttelikierrokselle.

Pentujen luonteista ei vielä ihan hirveästi ole havaittavissa eroja, mutta pieniä havaintoja on tehty. Katla on Kiisuun verrattuna hiljaisempi ja tyytyväisempi, se on aika rennon letkeä sylissä ja varsin mutkaton kaikissa käsittelyissä. Kiisu kertoo äänellään, kun joku asia ei miellytä, ja se on tytöistä ehkä meneväisin ainakin tässä vaiheessa. Kiisu on malliltaan pitkulainen ja se yrittää välillä jo ponnata jaloilleen.

Hekla ja Etna ovat kuvissa melkein kuin kaksi marjaa, mutta luonteeltaan ihan eri maata 😀 Hekla on Katlan tapaan ihana lullukka, kaikki käy ja se rauhoittuu ihanasti syliin tai minne vaan. Etnalla on tytöistä tässä vaiheessa eniten omaa tahtoa, se pistää hanttiin vaikkapa Nutriplussaa pennuille antaessani ja rääkyy vastalauseen koko hommalle. Maitobaarijonossa Etna tyrkkii muut kyynärpäätaktiikalla sivuun ja on aina parhailla apajilla, vaikka kuinka yritän nostella pienemmät etunenässä parhaille paikoille. Etnan motto on ”where there is a will, there is a way” 😀 Etnasta näyttäisi tulevan musta trikki, Hekla näyttää edelleen mustavalkoiselta.

Raja on koko porukan pienin, mutta ei kyllä persoonaltaan. Jos Etna on pistänyt joissain asioissa hanttiin, niin sen kanssa homma on vielä kevyttä kauraa verrattuna tähän pippuriseen pikku-ukkoon 😀 Raja on hiljainen, kunnes menee hermo – sitten on urku auki. Kun tilanne on ohi, se osoittaa mielipahaansa vielä murisemalla – sillä on selvästi jäljellejäävää murinahalua 😀 Fuji on mustaan veljeensä verrattuna kiltti ja letkeä poika, yllättävän liikkuvainen isoon kokoonsa nähden. Fuji on porukan isoin.

Punaiset pojat Atka ja Loihi ovat melko samanhenkisiä. Atka on rennon ja kiltin oloinen, se rentoutuu syliin ja muuallekin aika nopeasti ja se harvemmin kitisee ainakaan turhasta. Loihissa on Atkaan verrattuna ainakin nyt vähän enemmän tulta, muttei kuitenkaan niin paljon kuin Rajassa. Loihi rentoutuu myös syliin aika kivasti, mutta kuvaussessiossa meinasi olla sen kanssa vähän haasteita, sillä taisi olla vähän nälkä.

Kiva on päästä seuraamaan, mihin suuntaan luonteet tässä viikkojen varrella kehittyy! Eilen sylittelin kaikki ihan ajan kanssa ja koitin samalla vähän tunnustella, onko päässä ja niskassa tuntuvia jännitystiloja synnytyksen jäljiltä. Olihan niitä useammalla, joten niidenkin valossa jännä nähdä, mitä näille tulitappurasieluille tapahtuu, kun saadaan päätä ja niskaa vähän auki. Osteopaatti hoitaa nämäkin pennut ennen luovutusta uusiin koteihin ❤

Ensi viikosta on luvassa aika kiireinen, mutta koitan ennättää joku päivä päivitellä vähän pentujen kuulumisia. Toivottavasti viikosta ei tule ihan niin sateinen kuin mitä ennuste näyttää, että saisin otettua pennuista taas lisää kuvia.

Tästä pieni ääninäyte pentulaatikon äänimaailmasta ❤

Omat tytöt Lempi ja Sara ovat kuunnelleet kiinnostuneina koko viikon pentuhuoneen ääniä, ja aina illalla nukkumaan mennessä ne jäävät toiveikkaana oven eteen odottamaan, joko ne saisivat tervehtiä pentuhuoneen asukkaita. Kunhan pennut vähän vielä kasvavat niin sitten moikataan.

Pentulaan on vaikea mennä nauramatta itseään kipeäksi, sillä mammakoira Nuppu on kohtuullisen huvittava hymynsä kanssa. Eilen onnistuin saamaan siitä videon. Näyttää hurjalta, mutta kasvattajaa ei vahingoitettu kuvauksissa 😀

One thought on “Pennut 5pv

  1. Voi tota hymyä! 😍 Kauniit pennut. ❤️

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s