Empathica's Blogi


1 kommentti

Pennut melkein 5vkoa

Aika rientää ja vuorokaudesta loppuu tunnit! Päivät ovat olleet ihan täynnä ohjelmaa, ei tässä ehdi kuin miettiä, missähän välissä ehtisi bloggaamaan.

Pennuilla on käynyt vieraita tasaiseen tahtiin. Perjantaina kävi kasvatinomistajia, Tiina ja Vips (E. Salacia) saatiin viikonlopuksi yökylään. Vips oli tosi kivasti pentujen kanssa, paljon oli samoja elkeitä kuin Saralla. Lauantaina pennut saivat olla pitkälle päivään ihan rauhakseen, kun me ihmiset jännitimme FF-pentueen luonnetestejä (siitä enemmän edellisessä postauksessa). Illalla pennut saivat huomiota runsain määrin, kun ystäviä (pääasiassa kasvatinomistajia) tuli meille pentuja katsomaan. Menin jossain kohtaa laskuissa sekaisin, mutta laskeskelin, että yli kymmenen ihmistä meillä kävi illan aikana. Tosi kiva ilta, juttua olisi riittänyt kaikkien kanssa enemmänkin 🙂

Sunnuntaina pennuilla kävi kahdet vieraat ja Linda, kyllä nää aika kovia ovat jo seurustelemaan ihmisten kanssa. Tällä viikollakin vieraita tulee vielä, mutta vähän viime viikkoa maltillisemmin.

4,5-viikkoisotokset

Pentujen kanssa on ulkoiltu takapihalla useita kertoja päivässä, ja aika hyvin tarpeetkin ovat tulleet sinne. Kolme ensimmäistä päivää pennut lähinnä kiljuivat ulkona ja pyrkivät sisälle, mutta nyt ulkoilu sujuu jo mukavammin. Pissoja tulee sisälle väkisinkin, pitäisi olla haukkana kyttäämässä, jos joku pennuista herää. Maisa oli tänään ihana – se pyysi päästä ulos ja meni suorinta tietä nurmikolle tarpeilleen! Ihan uskomatonta, miten nopeasti nämä oppivat, kun oppimiselle antaa mahdollisuuden. Keskenään pennut eivät ulkona ainakaan vielä juuri viihdy, ihmisen pitää olla seuraneitinä. Alla jokuset videot ensimmäisiltä ulkoiluilta. Viime päivinä olen ollut liian koomassa ottaakseni videokuvaa, mutta yritän ryhdistäytyä!

Pentujen kehitys on mennyt ison harppauksen taas eteenpäin, mutta se on valitettavasti tietänyt myös loppua pitkille yöunille. Selviän iltatouhuilta nukkumaan yleensä puolenyön aikaan, ja pennut ovat perjantaista alkaen herättäneet viimeistään kuudelta. Huomenna yritän saada pennut muutettua alakertaan – päivät ne ovat alhaalla jo viettäneet, mutta yöksi olen kantanut ne vielä yläkertaan.

Eilen pennuilla oli ensimmäinen kunnollinen automatka, sillä meidät kutsuttiin Tianan mökille Lievestuoreelle! Valtaosa pennuista kiljui vain alkumatkan – Maisa ulvoi melkein perille asti. Perillä viriteltiin pennuille aitaus pihalle, reippaasti kaikki lähtivät tutkimaan uutta ympäristöä ja seurustelemaan ihmisten kanssa. Kamera oli matkassa, mutta kuvattua tuli vähän vähemmän, tässä alla reissun onnistuneimpia otoksia. Paluumatka sujui vähän hiljaisemmissa merkeissä, Maisa ulvoi edelleen, mutta uuvahti n. 10min huudettuaan.

Hiljalleen olisi tarkoitus aloitella autoilun ja ulkoilun harjoittelua myös muualla enemmänkin. Huomiselle on suunnitteilla päiväretki Lindan ja perheen luo, suunnitelmissa on käyttää pennut myös ainakin yhdessä treenihallissa. Katsotaan, mitä kaikkea muuta kivaa keksitään ja ehditään 🙂 Eläinlääkärin tarkastukseenkin täytyy vielä varata aika – saa nähdä, minne sen saa varattua, kun tuntuu, että kaikki ovat lomalla. Terveystarkastuksen pystyy tekemään melkeinpä missä vaan, mutta toivoisin silmäpeilauksen järjestyvän samalle keikalle.

Meemi melkein 5vkoa. Meemi on kovin leikkisä, sosiaalinen ja reipas pentu. Siitä löytyi yllättävän äänekäs puoli, kun pennut ulkoilivat ensimmäisiä kertoja – tuntui, että huusi ulkoilujen alusta loppuun asti ihan tauotta. Se käyttää kehoaan aika tehokkaan näköisesti ulkona. Esittelin tänään pennuille imurin, Meemi oli ainoa, joka ei paennut nojatuolin taakse vaan jäi lähettyville seuraamaan tilannetta.

Mahti melkein 5vkoa. Kiroileva siili on pysynyt kiroilevana siilinä – on se täpäkkä! Se pärrää kauhean tosissaan (ainakin omasta mielestään), kun aikuiset lempeästi ohjaavat sitä tai leikkivät sen kanssa. Mahti antaa itsestään itsenäisimmän vaikutelman. Sisaruksiensa kanssa leikkiessään leikeistä ei yleensä puutu ääntä. Mahti rauhoittuu aika kivasti, se taitaa edelleen nukkua pennuista eniten. Se harvemmin protestoi äänellään mitään, vaikka ei kyllä ole jäänyt epäselväksi, etteikö ääntä tarvittaessa löytyisi.

Maisa melkein 5vkoa. Ehdin jo melkein huolestua, kun Maisa ei ole erottunut joukosta enää äänekkäimpänä, että mitä sille oikein on tapahtunut. No onneksi se autoilureissu paljasti huolen olleen turha 😀 Maisa tutkiskelee ulkona aika reippaasti uusia paikkoja, tarttuu leikeissä pitkähäntäisiä sisaruksiaan hännästä ja viihtyy ihmisten sylissä. Maisa on ensimmäisten joukossa aina lähdössä ulos, ja yleensä viimeinen, joka täytyy käydä ihan hakemassa sisälle.

Molly melkein 5vkoa. Molly jää pennuista helposti ehkä jopa huomaamatta – se ei ole kauhean äänekäs, kauhean vauhdikas. Mollylla on paljon omia bisneksiä, joiden parissa se viihtyy, vaikka tykkää kyllä myös leikkiä sisarusten kanssa. Se on pennuista ehkä rauhallisin. Minusta sen kehitys tulee vähän omalla kaarellaan hieman muita jäljessä. Molly on tytöistä yleensä ensimmäinen, joka rauhoittuu nukkumaan, se saattaa myös makoilla ja seurata rauhassa muiden puuhia. Hyvin varhaiskypsän oloinen pentu tavallaan!

Mega melkein 5vkoa. Jos joku katsoo syvälle silmiin ja näkee sydämeen asti, niin se on tämä! Megan häntä on yleensä asennossa, jonka voitte havaita alimmasta kuvasta – ihan samalla tavalla Nada kantoi häntäänsä pienenä 😀 Megassa on paljon äitiään! Se on pennuista kontaktinhaluisin, kutsuttaessa se on yleensä ensimmäisenä ihmisen luona ja se myös hyvin viihtyy ihmisen läheisyydessä. Se on ollut pennuista Mollyn kanssa tasaisimman oloinen.

Metku melkein 5vkoa. Metkusta on tullut nimensä veroinen – viikonloppuna tuli testattua, että sen sitkeys kantaa aika pitkälle – se huusi liki pari tuntia, kun se olisi halunnut seuraa yläkertaan muista kuin sisaruksistaan. Ei ole kovin nöyrän tai herkän oloinen tämä äijä, mutta on se aika symppis tyyppi iloisen ja heiluvan häntänsä kanssa silloin, kun se ei huuda 😀 Leikeissään se on metkuilija, aina se saa napattua jotakuta kiinni niin, että toiselle tulee huutoitku. Tämän tyypin touhujen perään pitää siis vähän katsella, nuoriherra on ehtinyt maistaa johtoa ja nahkaista nojatuoliakin. Rysän päältä kiinni jäädessään se katsoo viattoman näköisenä silmiin: ”olen melko varma, että se en ollut minä!”

Hauska on seurata, miten pennuista alkaa hiljalleen erottua omia persoonia! On nää aika ihania tyyppejä!

Tulosuutisissa kerrottakoon, että Nuppu (Titangus Daracha) ja Mari kisasivat viime viikonloppuna paimennuksessa! Lauantaina Nuppu tienasi itselleen esikokeesta 88 pistettä ja hienon tittelin PAIM-E! Sunnuntaina parivaljakko jatkoi kisaamista 1-luokassa, sieltä tuloksena 94p ERI ja toinen titteli PAIM1, sijoitus 1. Ihan mielettömän hienoa, paljon onnea taitaville paimentajille! ❤


Jätä kommentti

Pennelit 1,5vkoa

Viime viikon perjantaina käväistiin eläinlääkärissä pentujen kanssa töpötodistusten hakemista varten. Ensimmäinen automatka sujui tosi lunkisti, pennut nukkuivat tyytyväisen oloisina pahvilaatikossa, johon olin ne matkaa varten pakannut. Klinikalla pennut nukkuivat, vähän heräsivät, kun eläinlääkäri tarkisti jokaisen pennun yksi kerrallaan. Olin vähän etukäteen miettinyt, että kuinkahan paljon klinikalla esitellään äänentoistoa, mutta pennut olivat kovin vieraskoreita.

Otin eläinlääkärin kanssa puheeksi pentujen vatsavaivat käynnin yhteydessä, kun maha oli edelleen useammalla pennulla sekaisin. Saatiin ensiavuksi klinikalta mukaan Promax-tahnaa ja ohjeistus aloittaa matolääke, jos Promax-kuurin jälkeen mahat edelleen ovat sekaisin. Annoin kotona pennuille lääkkeen saman tien, alkuiltaan mennessä ei mitään muutosta tilanteessa. Siinä kohtaa sitten totesin, että en jää odottamaan enää vaan aloitan matolääkekuurin kaikille samaan syssyyn. Pennut eivät tästä ideasta olleet lainkaan yhtä viehättyneitä – etenkin Mahti ja Mega pistivät kyllä kampoihin lääkettä annettaessa. Olin odottanut, että eniten kampoihin pistäisi Maisa, mutta mitä vielä, Maisa oli ehdottomasti yksi helpoimmista hoidettavista 😀

Perjantai toi tullessaan myös paluun töihin. Ihana Linda kävi joka ilta meillä vielä töihin lähdettyäni käyttämässä aikuiset koirat ulkona, antamassa Nadalle iltaruoan ja seurustelemassa pentujen kanssa. Olipa ihanan rauhallinen olo itsellä töissä, kun tiesin, että koko koiralauma on meillä hyvissä ja osaavissa käsissä, ja ettei niillä tule niin kovin pitkä aika olla keskenään. Matolääkekuurin vaikutukset alkoivat näkyä viimein sunnuntaina – sotkua ei tullut kuin pieni murto-osa aiempaan verrattuna. Tänään pentujen tuotokset ovat olleet kiinteytymään päin ja normaalin väristä. Eiköhän tämä tästä 🙂 Madoista tai niiden munista en ole nähnyt merkkejä, ja Nada sai kyllä ennen astutusta ja tiineysaikana sellaiset hevoskuurit matolääkettä, että niiden todennäköisyys pitäisi olla verrattain pieni. Mutta mene ja tiedä, pääasia, että pennut voivat paremmin.

Videolta näkyy hyvin, että täällä harjoitellaan kovasti jo kävelemistä! Meno ei ole vielä kovin vakuuttavaa – suunnilleen puolikkaan askeleen jälkeen keskivartalon paino vetää  katon kautta kyljelleen 😀 Täällä odotellaan jo innolla pentujen silmien aukeamista, siitä kehitys lähteekin harppauksin eteenpäin! Pennut alkavat hiljalleen muistuttaa pieniä koiria marsujen sijasta.

Eilen olisi ollut virallinen 1,5-viikkoissynttäripäivä, mutta yövuorojen välissä hyvin huonoilla unilla totesin, että otan kuvat vasta tänään. Turhankin lämmin kesäinen sää innosti hakemaan kuvausrekvisiitassa vähän rantatunnelmaa!

Jos ikinä mietitte, millaista koiranpentujen kuvaaminen on, niin se on 99,9%:sesti tätä – jollakin on selkä kameraa päin, toisella tulee itku kesken kuvausten, kamera ei tarkenna toivottuun kohtaan, pentu karkaa kuvauspaikalta, pennulla menee hermot, kuvaajalla lähtee järki ja sitä rataa 😀 On näitä oikeasti aika hauska kuvata, kuvista tulee korvaamattomia muistoja pentujen alkuvaiheista ❤

Meemi 1,5vkoa. Meemi on jatkanut varsin tasaisen vaikutelman antamista itsestään – se eroaa muista tähän mennessä siinä, että se on oma-aloitteisesti hakeutunut pari kertaa syliin ❤ Meemi on ruoka-aikaan ollut paikalla, se meni painossa useammasta sisaruksesta ohi nyt loppuviikosta, sen ruumiinmuotokin on tällä hetkellä varsin pyöreä. En voi sille mitään: red merle on aina Hildan jälkeen ollut mun heikko kohta, ja Meemiä katsellessa näen vaaleanpunaista. Niin tuntuu näkevän moni muukin – sen verran monta fania se on ympäri Suomenniemeä itselleen jo haalinut 🙂 Meemi ylittää ihan näillä näppäimillä kilon painorajan!

Mahti 1,5vkoa. Mahti on kasvussa kirinyt muita kiinni – se on pienin edelleen, mutta päällisin puolin se ei enää näytä muiden rinnalla niin ruipelolta. Se on kyllä hyvin erimallinen muihin verrattuna ainakin tässä vaiheessa, hauska seurata, millainen siitä tulee, kun pennut kasvavat vielä. Mahti on pojista temperamenttisimman oloinen, se on aika päättäväinen ja periksiantamaton, tuli huomattua matolääkekuuria antaessa. Mutta milläpä muulla pentueen pienin voisi isompien joukossa menestyä kuin sisulla? Mahti painaa nyt n. 800g.

Maisa 1,5vkoa. Maisa on kovasti luonteeltaan tasoittunut viime viikosta, sen vatsa taisi olla vähän kipeä. Se on ehkä pentueen äänekkäin tässä vaiheessa, mutta ei enää läheskään niin räikeän selkeästi kuin viime viikolla. Ruokaan Maisa suhtautuu edelleen hyvin intohimoisesti, nälkähädän yllättäessä ääntä edelleen lähtee. Maisa on suhtautunut hoitotoimenpiteisiin aika iisisti ja kiltisti, vähän se mielipahaa tuo esille, muttei pistä pahemmin hanttiin ainakaan vielä tässä vaiheessa. Maisa painaa himpun päälle 900g.

Molly 1,5vkoa. Mollysta tulee edelleen aika kivat vibat, se on tosi tasaisen oloinen. Hoitotoimenpiteiden yhteydessä Molly antoi vähän vihiä, että sillä on omaa tahtoakin, mutta ei nyt mitenkään hanakasti lähtenyt pistämään kampoihin. Molly on tosi hiljainen, sen suusta ei kovin usein ääntä ole vielä kuulunut. Mollyn paino alkaa myös lähestyä kilon rajapyykkiä, tällä hetkellä mennään 950g tuntumassa.

Mega 1,5vkoa. Megamies on tuonut tässä viime päivien aikana esille, että siitäkin löytyy temperamenttia ja omaa tahtoa – ei ihan yhtä paljon kuin Mahtilla, mutta melkein. Megalla maha on tosin tainnut myös olla vähän kipeä, joten ennen suurempien johtopäätösten tekemistä on syytä katsoa, millaisen kuvan poitsu itsestään antaa vatsatilanteen rauhoituttua. Mega on pentueesta ehkä kovin vaeltaja, se siirtää itsensä pentulaatikossa paikasta toiseen tosi ketterästi ja nopeasti. Megan paino on myös 900g tuntumassa.

Metku 1,5vkoa. Metku – tai Läskimarsu, kuten Elli kauniisti sitä kutsui 😀 – on porukan äijä ihan jo kokonsa puolesta, se meni porukasta odotetusti ensimmäisenä kilon painorajan yli. Luonne vaikuttaa edelleen tosi lupaavalta, kovin on lauhkea, tasainen ja varma ainakin tässä vaiheessa. En kyllä yhtään epäile, etteikö Metkulta luonnetta löytyisi, kunhan se kasvaa. Metku ei toistaiseksi ole isommin protestoinut hoitotoimenpiteitä.

Pentula on toistaiseksi rauhoitettu tutumpienkin ihmisten vierailuilta pentujen vatsavaivojen vuoksi, mutta toivotaan, ettei tulisi enää mitään takapakkeja. Kovasti pennuista kiinnostuneet ovat kyselleet, milloin pentuja pääsee katsomaan. Kunhan silmät ja korvat aukeavat, kävely alkaa paremmin luonnistua ja pennut esitellä ensimmäisiä orastavia leikkiyrityksiä, pennuissa alkaa hiljalleen olla myös enemmän nähtävää. Aika lumoutuneena näitä kyllä katselee päivästä toiseen edelleen, vaikka pienet vielä pääasiassa vain syövät ja nukkuvat.

DSC_0192

Nada hoitaa pennut edelleen ihan superhienosti, se on kyllä aivan loistava emä. Lämpöjen mittailusta ollaan pääasiassa luovuttu, Nada on pirteä ja hyvävointinen, ruoka ja juoma maistuvat. Nada on saanut lenkeillä kulkea mukana, ne piristävät mamakoiraa kovasti. Lenkin jälkeen se tulee mielellään pentulaatikkoon pentuja hoitamaan ja yleensä nukahtaa sikeään uneen pentujen viereen nukkumaan ❤

Loppuun vielä viikonlopun tuloshehkutuksia! Mari ja Nuppu (Titangus Daracha) korkkasivat tokouransa komeasti alokasluokan 1-tuloksella pistein 173,5 ja pisteet riittivät toiseen palkintosijaankin! Pipsa ja Helmi (E. Neytiri) kisasivat puolestaan agilityä 2-luokassa, sieltä tuloksena yksi 0-rata ja OIVA ja toiselta radalta 5vp, molemmilla radoilla sijoitus 2. Terveysuutisia saatiin Moirasta (Color Runs Ready for Success), jonka selkä kuvattiin alkuviikosta, aiempia lausuntoja täydentämään saatiin virallinen spondyloosilausunto, joka oli odotetusti kuvien perusteella SP0 🙂 Paljon onnea kaikille! ❤

Kuvissa Helmi vasemmalla ja Nuppu oikealla 🙂


Jätä kommentti

Voihan korona

Jäin lomalle perjantaina 13.3. yövuorosta. Pari tuntia nukuttuani heräsin ja pohdiskelin, että mitenköhän sitä lomansa haluaisi aloittaa. Avasin naamakirjan ja totesin maailman muuttuneen ihan muutamassa tunnissa. Iltaa kohti se jatkoi vaan muuttumistaan, eikä kyllä mitenkään miellyttävään suuntaan.

DSC_0091”En tod oo menossa mihinkään perhekuvaan!” T: Sara

Aika absurdilta tämä kaikki vieläkin tuntuu, eikä kyllä olisi osannut alkuvuodesta kuvitella, että tällaisenkin vaiheen elämässään kokee. Kaikki kisat on peruttu, ohjatut treenit on peruttu, halli on käyttökiellossa. Lomaviikosta tuli aika erilainen kuin mitä olin suunnitellut. Ollaan otettu koirien kanssa nyt aika lunkisti, käyty pitkillä lenkeillä ja vähän treenattu omatoimisesti. Tilasin jumppavermeitä sitä varten, että voidaan nyt sitten kehittää lihaskuntoa, mikä tukee harrastuksia. Kiinnitetään nyt myös erityistä huolta ja huomiota lihashuoltoon, olen hieronut koiria vähän tiheämmin välein. Koirat ovat kestäneet treenitaukoa hyvin, onhan niitä ollut ennenkin. Nyt ei vaan tiedä, kuinka kauan tämä kestää.

Siskokset Maaru ja Sara

Agissa kerettiin ennen tauon alkamista aloitella Saran kanssa keppejä neljällä kepillä ja tuplaohjureilla. Muutamassa treenissä saatiin paljon aikaiseksi ja mukavasti edistymistä. Myös Lempin kanssa otettiin kepit tehotreeniin tavoitteena päästä viimeisistä ohjureista eroon, ja sekin eteni tosi hyvin. Olen kyllä toiveikas, että keppiasiaa ei tarvitse pitkästi muistutella, kun päästään samasta pisteestä jatkamaan.

DSC_0069

Toko- ja rallytreeneissä ollaan menty vähän teemapohjalla. Saran kanssa teemana on ollut ohjaajasta irtoaminen, takapään käyttö ja rauha tekemisessä. Sara on vähän sellainen ”jooheisatalasissateintänjoannasitäpalkkaa!” – se tekee ensin ja miettii vasta sitten. Olen nyt vaatinut siltä rauhassa tekemistä ja tarkkuutta. Uusia asioita opeteltaessa Sara hoksaa nopeasti, mitä siltä haluan, kun vaan pääsee palkkaamaan. Hetkittäin tulee kyllä sellaisia juttuja, joita se ei ymmärrä, ja niissä tilanteissa tulee herkästi ääntä. Tykkään edelleen aivan valtavasti puuhata Saran kanssa, sillä ei tarmo ja yrittämisen halu lopu kesken!
Noseworkkiakin treenattiin lomalla vähän kotona parvekkeella. Sara nosti vireen kattoon heti, ensimmäinen kierros meni aina orientoidessa oikeanlaiseen työskentelyyn. Toisella yrittämällä Sara avasi nenän ja hajukin löytyi. Viikossa tapahtui paljon kehitystä, kun otin aamulenkille osan koirien aamuruoasta mukaan, ja saivat porukassa haistellen namuja etsiä. Ensimmäisessä treenissä Sara juoksi ympäriinsä eikä meinannut malttaa haistella; nyt se avaa nenän heti ja tekee töitä pitkäjänteisesti ja tarkasti.

DSC_0032

Lempin kanssa ollaan harjoiteltu peruuttamista ihan urakalla, rallytehtäviä muuallakin kuin kotona. Huomasin kentällä treenaamassa käydessäni, että uusissa paikoissa Lempillä on pieni viive päästä työskentelymoodiin. Täytyy tähän kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, koska sillä oli selkeä merkitys tehtävien oikeassa suorittamisessa.
Nenäjutuissa Lempi on edelleen ihan haka – nosework-jutut ovat hyvin muistissa ja Lempi rakastaa etsiä namuja metsästä namiruutuharjoituksessa. Lempille voisi hyvin tuoda lisää haasteita treeneihin. Peltojälkikurssia aikaistettiin keväälle, joten haasteita on luvassa piakkoin 🙂

DSC_0409

Rini on pysynyt virkeänä ja hyvävointisena, se jaksoi hyvin lomaviikon pitemmät lenkit. Rallyssa ylläpidetään takapään käyttöä ja erilaisia kylttitehtäviä. Rini muisti hyvin myös eukalyptuksen hajun, vaikken edes muista, milloin Rini viimeksi on nosea treenannut. Namuruudussa Rini on porukan rauhallisin ja järjestelmällisin etsijä, se täytyy huolehtia mukaan lenkkiä jatkamaan! Rini ei jätä töitä kesken.

DSC_0393

Arjessa on nyt oltu vastatusten sen kanssa, että Rini ei oikeasti meinaa kuulla. Mun täytyy herättää se aamulenkille, jos menen aamuvuoroon, sillä Rini ei enää herää herätyskellon soittoon. Yhtenä iltana Rini jäi alakertaan, kun me muut oltiin jo menossa yöpuulle, ja se piti käydä erikseen hakemassa, kun ei se kuullut, vaikka kuinka sitä huutelin ylhäältä. Lenkillä Rini jää joskus hajuja haistelemaan, ja kovin kaukaa se ei kuule, jos kutsun sitä. Onneksi Sara pitää huolen, että Rini pysyy mukana – jos Rini jää kovasti jälkeen, se seisahtuu katse Rinin suuntaan eikä suostu liikkumaan ennen kuin näkee, että Rini on tulossa.

DSC_0606Maaru, Keksi ja Sara ❤

DSC_0645Maaru (Empathica’s Shaula) 1v2kk

DSC_0694Sara (Empathica’s Soraya) 1v2kk

Ainon ja mun laumat ❤

Kuten kuvistakin näkee, kamerakin pääsi pitkästä aikaa ulkoilemaan. Pitäisi kyllä ryhdistäytyä kuvaamisten kanssa, oli kiva saada pitkästä aikaa uusia kuvia! Päivittelin meidän galleriaan vanhoja kuvia mm. kenneltreffeiltä, kun piti raivata läppärille tilaa. Yritän jatkaa projektia, aika monet treffikuvat ja pentueiden kuvat vielä puuttuvat. Kotisivutkin kaipaisivat taas päivityksiä.

DSC_0214

Kesää ja uintikelejä odotellaan kovasti, toivottavasti tilanne maailmalla rauhoittuisi piakkoin, että päästäisiin taas normaaliin arkeen kiinni.

DSC_0026

Kisauutisia ei nyt ole kerrottavana, mutta Nuppu (Titangus Daracha) vietti juhlapäivää 19.3. 2-vuotissynttäreiden merkeissä! Onnea Nupulle vielä tätäkin kautta vähän jälkijunassa!

DSC_0336Taateli ja Nuppu


Jätä kommentti

Hektinen alkuvuosi jatkuu

Kiire ei ole hellittänyt, taas on tapahtunut vaikka ja mitä.

89034597_498968430785546_7535578605401669632_nKoomapäivää voi viettää sohvalla lobotomian läpikäyneen valaskalan kanssa

Kirjoittelin edellisessä postauksessa Saralle agitreeneissä sattuneesta haaverista, jossa takajalka kolahti pituuden palikkaan. Mulla oli varattuna Nadalle hoitoaika Katriinalle 19.2. ja onnenkantamoinen sattui, että sain Saralle ajan siihen samaan syssyyn. Hieman saattoi omistajan hysteriaa olla mukana, kun aikaa hätäpäissäni varasin, mutta toisaalta hyvä, että käytiin. Saran lantio oli pikkuisen nytkähtänyt, eli oli todennäköisesti jalan kolahdusta ottanut vähän lantiolla vastaan. Muuten Sarpalla oli asiat ihan hyvällä mallilla, se malttoi ensimmäistä kertaa aika rauhassa olla hoidettavanakin.

89388365_204369004319443_6821362047003918336_nRapsuta. Paljon.

Hieroin Nadan Katriinan hoitoa edeltäneellä viikolla, ja silloin oikea puoli oli selkeästi kireämpi kuin vasen. Katriina totesi hoidossa saman, joskin kertoi myös, että yleensä törmäyksissä aiheutuneet vammat siirtyvät ensin törmäyspuolelta toiselle ennen kuin katoavat. Nada vastasi hoitoon hyvin, ja malttoi sekin olla paremmin hoidettavana.

89124988_249995266001771_4934253240771411968_nSara ja keinun alkeet

Sara ei agilitytreeneissä ole muistellut mennyttä haaveria, intoa ja vauhtia on riittänyt. Vielä on etenkin itsellä hakemista, miten Saraa ohjata – välillä tuntuu, että alan päästä jyvälle, ja sitten pian tulee koutsin palautteesta tunne, että teen kaiken ihan väärin. Edelleen Saran työskentelyssä näkyy, että se jää käteen tai mun liikkeeseen kiinni, ja oikealla puolella työskentely on sille edelleen aika tahmeaa, vaikka olen yrittänyt muidenkin lajien treeneissä huomioida, että oikeaa puolta täytyy vahvistaa. Tämän viikon maanantaina meillä oli Elinan treenit, joissa teemoina olivat mm. estefokus, irtoaminen ja putkijarru. Me ei siihen putkijarruun asti päästy, mutta saatiin meidän tasoon nähden aika hyviä irtoamisia. Elina neuvoi Saran kanssa treenatessa jättämään treenitaskun pois, sekin voi provosoida käsiin kiinni jäämistä. Aino kokosi meidän treenipätkistä videon, jossa näkyy sekä onnistumiset että meidän tämänhetkiset haasteet 😀

Lempin kanssa on myös jatkettu aksailua. Haastavaa ja kivaa on ollut, välillä ohjaajalla kulkee vähän paremmin ja välillä heikommin. On tää vaan vaikea laji, joka pitää ohjaajan nöyränä. Lempi on syttynyt agiin kyllä tosi hyvin! Palkataan Lempiä treeneissä nykyään pääasiassa vain lelulla, ja siitä on löytynyt oikea raivo-Saukki, kun se iskee leluun kiinni 😀 Maanantain treeneistä saatiin pieni videopätkäkin pitkästä aikaa.

Nyt ei olla jokuseen viikkoon päästy/jaksettu mennä rally/tokoryhmän treeneihin, mutta jonkin verran ollaan treenailtu kotosalla. Saran kanssa tosiaan olen yrittänyt pitää oikealla puolella tekemistä ja irtoamista ohjelmistossa, Lempin kanssa pääpaino on ollut rallytokon avoimen luokan tehtävissä. Yhdessä rallyvalkassa kävin Lempin kanssa, missä tehtiin ratatreeniä. Hallissa seisomaannousu tuotti aluksi haasteita, mikä oli toisaalta itselle aika hyvääkin informaatiota – suoritusvarmuutta täytyy siis saada nostettua. Muuten oli oikein hyvät treenit. Rinin kanssa on hömpsötelty puolenvaihtoja, peruuttamista ja asennonvaihtoja pääasiassa. Mummu on niin onnellinen aina hommiin päästessään ❤

89408966_570055433719903_1937829831672594432_nEve kävi Sokan kanssa vieraisilla viime kuun loppupuolella, käytiin porukalla Ainon johdolla hallilla vähän treenaamassa agilityä, käytiin pienellä porukkalenkillä ja syömässä. Oli tosi kiva tapa viettää vapaapäivää!

Helmikuu huipentui 28.pv järjestämääni joukkokuvaukseen, johon osallistui kolme S-pentua ja Lempi. Välissä oli pitkä viikonloppu odottaa tuloksia, mutta kyllä ne lopulta tulivat! Haban (E. Saros) lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja selkä LTV1 ja VA0, polvet kuvattiin terveiksi ❤ Maarun (E. Shaula) lonkat C/B, kyynärät 0/0 ja selkä LTV1 ❤ Maarulle toisesta lonkasta C aavistuksen matalan lonkkamaljan vuoksi, sen ei pitäisi harrastuksiin vaikuttaa eikä lausunut Kennelliiton spesialisti ollut huolissaan, että lonkka olisi kovin taipuvainen nivelrikkoa kehittämään, sen toki sitten ajan kanssa näkee. Sen verran ”poikkeava” tulos kuitenkin sukuun nähden, että Maarulta kuvataan lonkat parin vuoden päästä uudestaan samalla, kun selkääkin kuvataan virallisen spondyloosi- ja VA-lausunnon saamiseksi. Maarulla näkyi polvissa samanlaiset symmetriset poimut kuin siskollaan Filalla (E. Sinope), joista ortopedi oli lisäkuvien myötä sanonut, että ei OCD:hen viittaavia löydöksiä eli ihan harmiton muutos. Saran (E. Soraya) lonkat A/B, kyynärät 0/0, selkä LTV0 ja VA0 ja polvet terveet ❤

Lempiltä (Two Coasts’ Rala) kuvattiin virallisesti olat (Incoc), jotka olivat täysin terveet, sekä selästä spondyloosi, jonka tuloksena SP0 ❤ Saadaan hyvillä mielin Lempparin kanssa jatkaa harrastuksia!

Rini oli pitkästä aikaa luustokuvauspäivänä porukan skarpein tyyppi 😀

Rinin alkuvuosi on sujunut etenkin Katriinan hoidon jälkeen tosi hyvin, se on ollut hirmuisen pirteä ja hyvävointinen! En osaa sanoa, oliko se hoidon ansiota, helpottiko pakkaskelit vai onko mummulla ollut vain kevättä rinnassa. Välillä tulee niin haikea olo Riniä katsellessa, kun mietin, miten nopeasti aika sen kanssa on mennyt. Rini on sisaruksistaan viimeinen, veljistä viimeinen nukkui ikiuneen tammikuun loppupuolella. Toivottavasti mummu ei pidä kiirettä, pitäisin sen niin mielelläni vielä pitkään ❤

89571023_750458615491159_5979832242657034240_nParas mummu!

Kuten Saran agivideoltakin pöksyistä voi päätellä, Sara aloitti juoksun. Pitkään ja hartaasti se sitä kyllä tekikin, Katriinan hoidossa jo katsottiin, että juoksu voi alkaa hetkenä minä hyvänsä. Käytöksestä huomasi hormonaalisen toiminnan – Saralla on jonkin verran esiintynyt ääntelyä enemmän, ja se on välillä ollut todella hellyydenkipeä. Ääntely on tasoittunut nyt juoksun alettua ihan huomattavasti.

Emppupoppoo on tässä välissä tahkonnut taas tuloksia!

  • FF-pentueesta kisakirjat avasi ensimmäisenä Taika (E. Eyes On Me), joka korkkasi 23.2. Marja-Leenan kanssa tokon alokasluokan komeasti 1-tuloksella 181,5p ja 2. palkintosijalla!
  • Noa (E. Norris) kisasi Marin kanssa 29.2. ensimmäistä kertaa rallytokon mestariluokassa, tuloksena MES78!
  • Nuppu (Titangus Daracha) korkkasi Marin kanssa myös kisauransa rallytokossa: tuloksina 29.2. tuplakisoista ALO84 ja ALO100 luokkavoitolla, 7.3. kisoista tuloksena ALO94 ja koulari RTK1!
  • Moira (Color Runs Ready for Success) ja Saila kisasivat 29.2. tokon avoimesta luokasta toisen 1-tuloksen 270 pisteellä!

Paljon onnea kaikille tuloksia tykittäneille! ❤

Emppupoppoolle on suunnitteilla kaikkea kivaa kesälle – ollaan varattu paimennusviikonloppu ja suunnitellaan kovasti syksylle meidän ensimmäistä agileiriä! On kyllä ihana, kun porukka on näin aktiivista, näitä järjestelee ihan siitäkin ilosta 🙂 Lempin kanssa saatiin myös kivaa odotettavaa kesälle, sillä päästiin peltojälkikurssille, tuskin maltan odottaa heinäkuuta!


Jätä kommentti

Emppujen paimennuspäivä ja muut loppu- ja alkuvuoden kuulumiset

Hyvää uutta vuotta blogin seuraajille! Me vietettiin koirien kanssa joulua vähän perinteisesti jälkijunassa kotiseudulla Itä-Suomessa, olipa ihanan rentouttava viisi päivää! Mitään lenkkeilyä ja rentoutumista kovin paljon kummempaa ei tehty, paitsi että Ellin kanssa käytiin Kontioniemen hallilla koiria treenaamassa yhtenä päivänä. Kiva oli päästä uuteen halliin puuhastelemaan, ja treenit sujuivat hyvin. Kotiin suunnattiin uudenvuoden aattona alkuillasta, saatiin matkaseuraksi Elli ja Mauri. Joensuussa rakettien räiske alkoi jo ennen kotimatkalle lähtöä, mutta kaikki koirat vetelivät kuorsaten sikeitä paukkeesta huolimatta. Lempi käväisi samalla yhden yön pikatreenilomalla Ellin luona, oli kyllä outoa olla kotona vain kahden koiran kanssa.

Ei niin perinteinen tammikuun sää! Kuvassa S-pennuista Haba, Maaru ja Puhti Emppujen paimennuspäivässä, siitä lisää alempana! Kaikki tekstin kuvat ovat paimennuspäivän satoa.

Uusi vuosi on alkanut varsin rennosti, ollaan lenkkeilty ja treenailtu. Viime viikolla alkoivat agitreenit taas pyöriä, mutta mun työvuorot ovat toistaiseksi osallistumiset vielä estäneet, mutta piakkoin mekin päästään mukaan. Kotona ollaan kyllä treenattu sitten senkin edestä ja pari kertaa käyty hallilla itsekseen.

Lempin kanssa treenien pääpaino on ollut rallytokossa, alempia luokkia ajatellen muuten alkaa tehtävät olla kasassa, mutta seisominen on vaatinut vähän enemmän työtä. Luotamme kuitenkin siihen, että laadukas tehotreeni tuottaa tulosta 🙂 Olen kyllä hyvilläni, etten ole kiirehtinyt kisoihin, nyt tuntuu, että Lempi kestää henkisesti paremmin korjaamista ja myös virheiden tekemistä. Agitreeneissä Lempin kanssa käytiin itsenäisesti tekemässä kontakteja ja keppejä, kepeillä on nyt jäljellä kolme ohjuria ja pujottelu on parempaa, kun vaan itse rohkeasti annan koiran jäädä itsenäisesti työskentelemään enkä jää epävarmana varmistelemaan. Keinusta Aino antoi jo viimeksi palautetta, että alkaa olla kisakuntoinen, ja myös puomi vaikuttaa jo aika hyvältä. A:ta täytyy vielä vähän treenailla. Agilityssä olisi tarkoitus päästä tänä vuonna kisaamaan tässä kevään mittaan, katsellaan, miten tavoite pitää 🙂

Maaru paimentaa

Sara on treenaillut tokon ja rallyn pohjia ja voi elämä, miten tykkään treenata sen kanssa! Kehitystahti on huikea. Ollaan treenailtu maahanmenoja, seuraamista ja perusasentoa sekä oikealla että vasemmalla, takapään käyttöä, metallikapulan pitoa, eteenlähetystä, luopumista, leikkiä… Asenne on Sarpalla kohdallaan, se muistuttaa niin paljon Riniä ja toisaalta Keksiäkin – ehkä sen treenaaminen tuntuu osittain siitäkin syystä niin kivalta, kun on päässyt takaisin omille mukavuusalueilleen. Hauska nyt aksatreenien alkaessa nähdä, mihin suuntaan Sara siellä kehittyy, sillä on nyt niin vahvat pohjat tokoon ja kontakti ohjaajaan sen mukainen 😀 Toisaalta agin aloitus tulee siinä mielessä tosi hyvään saumaan.

Leo oli ensimmäistä kertaa lampailla, osoitti kiinnostusta ja hyviä ominaisuuksia paimennukseen!

DSC_0361

Rinin kanssa ollaan puuhasteltu mielenvirkistykseksi. Mummu totesi edellisissä hallitreeneissä kesken seuraamisen, että meneekin Ellin luokse namuja kerjäämään, eikä korvaansa lotkauttanut (tai kuullut), kun kyselin sitä hommia jatkamaan 😀 Puuhasteluiden pääpaino on hauskanpidossa ja hyvässä mielessä, joten mummu saa kehitellä omia kuvioitaan ihan vapaasti vailla ohjaajan niuhotuksia! Kuulo on kyllä huonontunut muutenkin, pari kertaa olen joutunut mummun herättelemään aamu- tai iltalenkille, kun se ei enää välttämättä herää siihen, että nousen itse ylös. Lenkillä Rini on edelleen varsin pirteä ja vetreä, pitemmätkin lenkit menevät vielä hyvin, kunhan niitä ei ole kovin monta peräkkäisinä päivinä.

Puhti töissä

Viime sunnuntaille järjestin Emppujen paimennuspäivän PUM-lammaspaimennukseen Mirvan oppiin – samaan paikkaan, missä nyt ollaan käytykin joitakin kertoja aiemmin. Paikalla oli mun S-pentueesta Haba, Puhti, Maaru ja Sara, FF-pennuista Leo, yhteisomistustytteli Nuppu sekä Eve Sokan ja Marjut Kirin kanssa. Tiana ja Leo tulivat meille jo perjantaina ja Eve ja Sokka lauantaina, joten viikonloppuna hulinaa riitti! Ajomatka paimennuspaikalle oli hermoja raastavan pelottava, sillä yön aikana keli kääntyi taas plussan puolelle, minkä seurauksena ajotiet olivat peilijäässä. Heti aamupuheiden lopuksi totesinkin, että katsellaanpa seuraavaa kimppapaimennuspäivää sitten keväällä jäiden sulamisen jälkeen… 😀

Nuppu hommissa, yhdessä vähän katseiden vaihtoa Taatelin kanssa 😀

Paimennuspäivä oli tosi antoisa – hirmuisen taitavien nuorten koirien työskentelyä oli kiva seurata! Sokka ja Leo olivat ensikertalaisia, mutta molemmat lähtivät tosi kivasti työskentelemään ja osoittivat taipumuksia paimennushommiin. Erityismaininnan ansaitsee Maaru, jolla kouluttaja kehui olevan kaikki palikat työkoirana työskentelyyn, Maarulta puuttuu esikoettakin ajatellen vain lampaiden eteen kiertäminen ja pysäyttäminen. Maaru teki kyllä tosi makeasti töitä, sen työskentely on tosi hienoa katsottavaa!

Haba töissä

Sara oli ensimmäistä kertaa lampailla irti, ja mua pitkähkön tauon jälkeen vähän jännitti, mitä tapahtuu, mutta hyvin meni! Sara on väläytellyt samoja taitoja kuin Maarukin, mutta sillä treenikertoja on muutama vähemmän, joten odotan malttamattomana, miten itsevarmuus kehittyy. Saran kanssa tehtiin lopuksi poispäinajoa liinassa, ja se sai hienosti ja jämäkästi myös hanttiin pistäneen Taatelin liikkeelle, vaikka se vähän testasi pienen koiran kanttia. Illalla oli väsynyt pieni koira ❤

Mun pieni timantti ❤

Lempin kanssa käytiin vielä samana iltana JAT:n omatoimirallytreeneissä tekemässä rataa. Suunnittelin ottavani yhden tai kaksi välipalkkaa radan aikana motivaation ylläpitämiseksi. Lempi otti yllättävän paljon häiriötä viereisellä kentällä tekevästä agikoirasta ja eritoten sen haukkumisesta, mikä aiheutti hieman haahuilua, mutta itse kylttitehtävät se teki hyvin. Ensimmäinen välipalkka tuli hyvään saumaan, ja loppurata tehtiin saukkikoiran hyvässä vireessä eikä häiriökään haitannut enää. Hyvä treeni, parempi mieli!

Vielä muutamat valitut palat

562cd92a-a608-4f02-8d7c-9dbc76a4d51112.1. oli myös FF-pentueen 3-vuotissynttärit – onnea Vilppu, Freya, Leo ja Taika! ❤ Leolla oli aktiivisynttärit meidän kanssa, muut juhlivat kotiväkensä voimin 🙂 Tämän ihanan pentukuvan FF-pentueesta voi jakaa joka vuosi ❤

Moira (Color Runs Ready for Success) pääsi avaamaan Emppujengin tulosvuoden tälle vuotta korkkaamalla tokokisauransa komeasti 1-tuloksella: 183,5/200p ja luokkavoitolla! Paljon onnea Saila!


Jätä kommentti

Kasvattien kisakuulumiset ja syksyn Empputreffit

Kisatulosten päivittely on jäänyt aika vähille, mutta yritän tässä muistella, mitä meidän poppoo on puuhastellut kesän aikana! Kuten tuloksistakin näkyy, Emppupoppoota on purrut agikärpänen 🙂

  • Rufus (E. Wishmaster) on käynyt Reijan kanssa parit agikisat ja vepen alokasluokassa hakemassa hyvää treeniä
  • Messi (E. Naldo) on myös kisannut agilityä, tulosten sekaan on mahtunut jokuset nollatkin 3-luokasta. Kesäkuun alun rallytokokisoista Messille MES87 ja MES95!
  • Noa (E. Norris) osallistui rallytokon sm-kisoihin syyskuun alussa, sieltä tuloksena VOI84! Syyskuun lopussa Noalle rallykisoista myös VOI84 pistettä ja koulari RTK3! Noa kisasi myös Asca-agilityä syyskuun viimeisenä viikonloppuna Vantaalla, novice hyppyradoilta tuloksena kaksi Q:ta ja titteli JS-N!
  • Helmi (E. Neytiri) ja Pipsa ovat jatkaneet agilityn kisaamista 2-luokassa, vaikka tällä kaksikolla olisi oikeus kisata kuninkuusluokassakin 🙂 Tuloksena useampi nolla ja hienoja ratoja!
  • Nada (Hazelmoor Empress Empathica) on myös kisannut agia, 1-luokasta tuli jo toinen LUVA-nolla, joten yhtä uupuu menolippu kakkosiin! Nada kisasi myös koiratanssikisoissa Akaassa elokuun lopulla, sieltä pisteitä 161,67.
  • Moira (Color Runs Ready for Success) on jatkanut kilpailemista agilityssä, useita nollia myös Moiralle 2-luokasta!
  • Nuppu (Titangus Daracha) kisasi myös Asca-agia syyskuun lopussa hyppyradoilla! Nuppu esitteli meille hienoja pätkiä ja upeaa asennetta ❤

Näyttelyissäkin on Emppuja nähty! Tuurin näyttelyssä 8.6. debytoi Helmi, joka sai Paavo Mattilalta hienon arvostelun ja EH:n!

”Hyvärakenteinen narttu. Kuono voisi olla hieman täyteläisempi ja otsapenger aavistuksen selkeämpi. Kaunis kaula. Hyvä runko. Sopivasti kulmautuneet raajat. Hyvä selkälinja. Hyvälaatuinen karva, liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös.”

Minä käytin puolestani Moiran Pihtiputaan ryhmiksessä heinäkuun lopussa, siellä tuomaroi romanialainen Anca Giura. Moikku esiintyi hienosti, tuloksena AVO-H, mikä oli reissun tavoitteenakin 🙂

”Very feminine. Not so typical for the breedstandard. Correct size, beautiful dark eyes. Still light in head and also in substance of body. Good topline. Could have better proportions between height/length. Good movements.”

Helsingissä oli ryhmänäyttely 17.8. jossa tuomaroi Päivi Eerola, siellä kehässä nähtiin Keksi (E. Naroona). Pennut oli siirretty Gladic Goranille, joka arvosteli puolestaan Maarun (E. Shaula).

Maarun arvostelu, tuloksena PEK2 ja KP!

”6,5 months. Correct type, typical head, good pigment. Correct eyes, bite, good size, proportions, substance. Excellent loin, strong back. Correct angulation and movement. Well presented, very promising.”

Keksin arvostelu, tuloksena AVO-H.

”Vankkaluustoinen, tasapainoisesti rakentunut. Tehokkaasti liikkuva narttu. Hyvä raajakorkeus. Reilu lanneosan pituus. Voimakas polvi- ja kinnerkulmaus, hieman kapea rintakehä. Täyteläinen pää. Korvat pystyssä. Hieman kookkaat, keskiruskeat silmät. Mallikelpoinen esiintyminen. Viihtyy kehässä.”

Nuppu kävi Aino Pikkusaaren kuvattavana, tässä muutama maistiainen aivan ihanista kuvista!

Neven ensimmäiset, Hazelmoor Y-pentueen poppoosta on ollut muutama kesän aikana esillä ❤ Nämäkin pennut täyttivät 11.9. jo seitsemän vuotta!

Ruuti (H. Yoiku Yemma) korkkasi hienosti rallytokon mestariluokan piirinmestaruuskisoissa tuloksella MES93! On tainnut myös jäädä päivittämättä, että toukokuussa Ruuti käväisi myös Keuruun ryhmänäyttelyssä israelilaisen Janiki Steinbockin kehässä hakemassa AVO-EH:n:

”Hyvä koko nartulle, sopivat mittasuhteet, melko hento pää. Korvien asento oikea muttei symmetrinen. Hyvä kaula, ylälinja, hännän asento ja takakulmat. Löysät olkapäät liikkeessä.” 

Jogi (H. Yogibear) on kisannut rallytokoa, tuloksina MES80, MES91, MES83 ja MES81, ja käynyt useammassa näyttelyssä kesän aikana.

  • Oulun näyttelyistä 13.7. Marja Talvitieltä AVO-EH:

”Keskikokoa kookkaampi, vahvarunkoinen ja -luustoinen. Takaa kovin voimakkaasti kulmautunut uros. Kuonontyvi saisi olla täyteläisempi. Lentävät korvat. Kovin löysät kyynärpäät, niukat kulmaukset, hieman liian löysät ranteet. Erinomainen karvanlaatu. Liikkuu löysästi edestä, hieman ahtaasti takaa. Ylhäällä kannettu häntä.”

  • Oulun näyttelystä 14.7. Arvid Göranssonilta AVO-ER:

”Utmärkt helhet. Huvud med rätta proportioner och fint uttryck. Bra hals. Lång i länd. Bra kors. Ger stark front. Goda vinklar från skuldra. God steglängd. God vinklar låns. Bra tassar och ben.”

  • Kajaanin ryhmiksestä 17.8. Helin Tensonilta AVO-ERI, SA, PU2 ja toinen SERT!

”Erinomaiset mittasuhteet ja vahva luusto. Oikeanmallinen pää, hieman vaaleat silmät. Rodunomaiset korvat. Erinomainen ylä- ja alalinja, häntä ja kulmaukset. Oikean laatuinen turkki, maatavoittavat liikkeet.”

Jogi

Loppukesän ”main event” on tietysti perinteiset Empputreffit! Aiempina vuosina on treffit ovat olleet aikataulultaan tosi tiiviit – tänä vuonna raskaan kesän jälkeen päätettiin, että nyt otetaan rennosti, treenataan rauhassa ja nautitaan toistemme seurasta. Lauantaina aamu aloitettiin perinteisellä brunssitokolla/-rallytokolla/-tottiksella Köhniön kentällä. Treffeillä oli kivasti porukkaa, mun lauman lisäksi Aino koirineen, Mari Nupun ja Noan kanssa, Venla ja Vilppu & Hulda-cirneco, Saija Ruutin ja Unskin kanssa, Lotta & Yola ja Maria & Fila. Tässä alla muutamat kuvakollaasit:

Treenien päätteeksi otettiin perinteiset posetuspönötykset.

Hazelmoor Yade Yolanda ”Yola” melkein 7v

Hazelmoor Yoiku Yemma ”Ruuti” melkein 7v

Empathica’s You Are Not Alone ”Vilppu” 2,5v

Titangus Daracha ”Nuppu” bikineissään melkein 1,5v

Empathica’s Norris ”Noa” 4,5v

Empathica’s Naroona ”Keksi” 4,5v

Empathica’s Shaula ”Maaru” 7kk

Empathica’s Sinope ”Fila” 7kk

Empathica’s Soraya ”Sara” 7kk

Two Coasts’ Rala ”Lempi” 2,5v

Hazelmoor Natty Napkin ”Rini” melkein 13v

Nuppu & Yola, Nuppu & Noa, Rini & Yola

DSC_0561Keku-mama ja merle-tyttärensä ❤ Kuvan ottaminen ei ollut ihan helppoa, koska…

DSC_0539…kolmiosainen merlepallo 😀

DSC_0602Vilppu, Keksi, Ruuti, Nuppu, Rini, Lempi, Noa ja Yola

Poseerauskuvien jälkeen käytiin pienellä kimppalenkillä, jonka jälkeen vietiin koirat kotiin ja lähdettiin porukalla syömään. Helianna, Simo ja Nekku (Empathica’s Hazelnuts) tulivat myös kylään, Nekusta ei ennätetty ottaa uusia kuvia.

Sunnuntaiaamuksi oli varattu Haukkuvaarasta iso kenttä agilitytreenejä varten. Ensin pentujen ja aloittelevien treeniä tekevien kanssa aloiteltiin, edistyneemmille oli sitten ihan ratatreenin tynkää luvassa. Sirpa, Ari ja Haba (Empathica’s Saros) sekä Pipsa ja Helmi (Empathica’s Neytiri) osallistuivat lauantain poppoon lisäksi agiin, mutta viralliset poset jäivät heistäkin ottamatta. Myös Eve jaksoi tulla viettämään päivää meidän kanssa, vaikka suru oli vielä niin lähellä ❤

S-pentujen treeneistä Aino oli tehnyt ihanan koontivideon:

Venla ja Mari taisivat pääasiassa vastata kuvien ottamisesta isojen koirien treeneistä, kiitos!

DSC_0643Helmi

DSC_0682Yola

DSC_0729Lempi

DSC_0747Vilppu

DSC_0787Nuppu

Treenien päätteeksi lähdettiin vielä hieman pienemmällä porukalla uittamaan koiria ja käymään pienellä lenkillä, osa lähti ajoissa kotimatkalle.

Mukavasti saatiin viikonloppu vietettyä, vaikkei niin hirveästi treeniohjelmanumeroita ollutkaan. Oli ihana ja voimauttava tapaaminen – paljon tuli naurettua, vaikkei ihan ilman itkuakaan viikonlopusta selvitty! Seuraavia treffejä odotellessa!

DSC_0683


Jätä kommentti

”Missähän mun (asia X) on?” eli Emppuleiri Ähtärissä!

Hulinaviikot ovat meneillään – viime viikon alussa vapaapäivät menivät keittiössä leipoessa pikkusiskon tuleviin ylioppilasjuhliin, Lempin agilitytreenit alkoivat, käytin Saran toisilla rokotuksilla (paino oli 9,7kg), keskiviikkona aloitin yövuorot, perjantaina loppui valvomiset, kävin hierontakeikalla, kävin Saran kanssa ensimmäisissä pentutreeneissä, juhlittiin Ainon synttäreitä, leivoin viikonloppua varten, lauantaiaamuna aikaisin soi kello, lastasin auton ääriään myöten tavaraa ja auton nokka suuntasi Ähtäriin vuoden ekalle Emppuleirille! Tämä viikonloppu tuli niin tarpeeseen!

Terhi oli varannut meille Ähtäristä metsästysmajan loistavien maastojen ääreltä. Paikka oli kirjaimellisesti keskellä ei mitään – sähköjä ei ollut, majoitusrakennuksena toimiva vanha riihi lämpesi avotakalla, juoksevaa vettä ei tullut. Vaan mitäpä muuta yllytyshullut koiraharrastajat kaipaisivat, kun vaan on luonnon rauhaa, hyvää seuraa, koirat ja loistavat puitteet treenailuun! Tämä leiri meni pk-teemalla.

Lauantaina kokoonnuttiin ensin paikalle, puoleenpäivään mennessä valtaosa oli löytänyt perille ja iltaan mennessä joukko oli kasassa. Leirille osallistui mun lauman lisäksi Aino & Keksi, Maaru ja karjikset, Mari & Noa ja Nuppu, Eve & Nemi, Terhi & Puhti, Poju ja Ili, Helianna & Nuka, Venla & Vilppu, Stiina & Freya sekä Marjut S-pentujen isän Pubin sekä Kirin kanssa. Jos oikein laskettiin, niin koiria oli 18. Valtaosa leiriläisistä oli S-pentuja omistajineen, joten aika paljon treenattiin alkeita, mutta kaikille koirille saatiin kivat tasonsa mukaiset treenit aikaiseksi! Lauantaina satoi vettä iltapäivään saakka, joten kuvaaminen jäi vähemmälle, mutta sunnuntaina saatiin onneksi vähän kuviakin.

Jäähdyttelylenkillä lauantain treenien jälkeen oli mukana 14 koiraa! Koirat vaan vilisivät silmissä, en ole ihan varma, näkyvätkö tässä videolla kaikki.

Lauantaina aloiteltiin jälkihommilla, tallasin jäljet Noalle (huonolla menestyksellä) ja Lempille, jonka kanssa aloitettiin jäljestys oikeastaan vasta leiriä edeltäneenä viikonloppuna. Lempi ajoi jäljen aika vauhdikkaasti, ja yhdessä vaiheessa se selkeästi jäi katselemaan, että eikö metsässä tosiaan ole maalimiehiä nostettavaksi. Pitää muistaa palkkausten jälkeen selkeästi ohjata kädellä alaspäin. Kepit olivat palkkarasioiden päällä, rasiat kiinnostivat enemmän kuin kepit. Rini ajoi jälkensä kuin vanha tekijä, sen kanssa on kyllä kiva tehdä näitä hommia.

Hakutreenien kuvat otti Marjut

Jälkitreenejä lopetellessa muut olivat jo menossa tekemään hakua, joten sinne tietenkin mukaan! Pentujen kanssa tehtiin ensin makkararinkiä, ja kun pennut hiffasivat, että metsässä olevilla ihmisillä on paljon ruokaa, niin laitettiin kolme maalimiestä toiselle puolelle aluetta piiloihin ja käytiin partioiden etsimässä. Pennut pääsivät aika hyvin jyvälle touhusta, osa esitteli jo aika vakuuttavaa nenänkäyttöäkin!

Kuten videoltakin näkyy, Saran mielestä ihmiset ovat kaikin puolin vastenmielisiä!

Partiointitreeni a´la Sara

Isommille koirille tehtiin ihan kunnon treeniä, Lempikin pääsi hakumetsään ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Lempi on sitä parempi, mitä vähemmän sitä treenaa 😀 Pistot olivat aika hyvät, kertaalleen Lempi meni alueesta aika pitkälle ylikin, ja sieltä palatessa työsti aluetta vähän taaksepäin, mikä ei ihan kuulunut asiaan. Mutta hyvät treenit kuitenkin. Vilppu esitteli varsin pätevää toimintaa hakumetsässä, ja Keksikin pääsi etsimään ukkoja.

Marjutin ottamat ihanat naamakuvat

Hakutreenien jälkeen kello olikin jo niin paljon, että suunnattiin Terhin mökille saunomaan, uimaan ja paljuilemaan! Vesi oli varsin kylmää, mutta talviturkit heitettiin yhteisön painostuksella, ja kylmästä järvestä oli ihana mennä lämmittelemään paljuun. Kylpemisen jälkeen päästiin grilli-iltapalalle ja maailmaa parantamaan. Pitkin päivää ihmisillä oli hukassa milloin mikäkin tavara (useimmiten puhelin), joten iltaa kohti siitä alkoi kehkeytyä jo varsinainen vitsi 😀 Koirat puuhastelivat pihalla pitkään väsymättä, vasta vähän ennen metsästysmajalle lähtöä pennuista alkoi viimein loppua virta. Majalla lämmitettiin takkaa yötä varten, ruokittiin koirat ja laittauduttiin yöpuulle. Koirillakin oli ollut sen verran ohjelmaa päivän aikana, että hiiskaustakaan ei yön aikana kuultu.

Emppuleiri-81Sinisilmäsamikset Sara ja Pubi-isä

Sunnuntaina aamupalan ja aamukahvin hartaan pitkän odotuksen jälkeen todettiin sään sopivan valokuvaukseen, samalla päätettiin jatkaa treenejä. Pennuille tehtiin toisinto hakutreeneistä, paljon muuta puuhaa ei leikkien lisäksi pennuille ollutkaan tarjolla, sillä ne olivat lauantain ohjelmasta ja leireilystä varsin väsyneitä. Vilppu ja Pubi tekivät hakutreenin, muut aikuiset pääsivät rallattamaan viestitreeneissä. Ensimmäisessä viestiryhmässä juoksivat Noa, Nuppu ja Freya, toisessa Keksi, Lempi ja Kiri. Koirilla oli selkeästi lystiä, kun ne saivat painattaa lujaa pitkin harjua!

Viestikuvat ovat Marjutin ottamia

Lempille olin tallannut toisen jäljen, mutta sen ajaminen meni vähän plörinäksi – ensin pennut riensivät paikalle sekoittamaan jäljen alun, ja siinähän se jälki sitten pääsi hukkumaan. Saatiin nostettua jälki uudelleen, kun ensimmäinen palkkarasia vaan löytyi. Olin tälle jäljelle jättänyt koemielessä kaksi keppiä ilman palkkarasiaa, ensimmäiseen Lempi teki hyvän reaktion, toisesta se meni heittämällä yli. Harjoitukset siis jatkuvat. Rinille olin suunnitellut ottavani nosework-treenin, mutta en sitten ehtinyt mitenkään, kun extempore-viestitreeneissä menikin aikaa.

Treffien perinteisiä posetuskuvia otettiin siinä pitkin päivää, niitä tässä alla.

Empathica’s Sirius ”Puhti” 16vkoa

Empathica’s Sedna ”Nemi” 16vkoa

Empathica’s Scorpius ”Nuka” 16vkoa

Empathica’s Shaula ”Maaru” 16vkoa

Empathica’s Soraya ”Sara” 16vkoa

Empathica’s Listen To My Story ”Freya” 2v4kk

Empathica’s You Are Not Alone ”Vilppu” 2v4kk

Empathica’s Naroona ”Keksi” 4v3kk kauneimmillaan 😀

Empathica’s Norris ”Noa” 4v3kk

Titangus Daracha ”Nuppu” 1v2kk

DSC_0688S-pentujen hieno isi Ardiente Cinco Jotas ”Pubi” 10v

S-pentueen perhekuva on Marjutin kameralta ❤

Siivouksen jälkeen oli aika hiljalleen valua kotimatkalle, viimeisten autojen poistuessa majalta alkoi sopivasti sataa taas vettä. Oli kyllä niin ihana ja rentouttava irtiotto arjesta, työasiat unohtuivat lennossa, ja sunnuntaina oli jo sellainen olo kuin olisi ollut poissa sivistyksen parista pitempäänkin. Sen verran tuli samanlaista palautetta muiltakin, että päätettiin yksissä tuumin ottaa syksymmällä sama kattaus uusiksi! Tuskin maltan odottaa! 😀

DSC_0832Emppujengi ❤

Emppuleiri-85Saralla leiriväsymys jo vähän painaa! Kuvan otti Marjut.

Meidän matka ei leiriltä jatkunutkaan kotiin vaan Espooseen Lotan ja Yolan luo, sillä punaisella duolla oli luvassa ihan uusia koetuksia! Siitä lisää seuraavassa postauksessa…


Jätä kommentti

Empputreffit 2018

Viime viikonloppuna oli Emppuporukan perinteeksi muodostuneet kenneltreffit täällä Jyväskylässä. Tällä kertaa treffailtiin vähän pienemmällä porukalla, mutta mukavaa oli ja tekemistä riitti!

DSC_0395Vasemmalta oikealle Vilppu (E. You Are Not Alone), Lempi (Two Coasts’ Rala), Nada (Hazelmoor Empress Empathica), Rini (Hazelmoor Natty Napkin), Neve (Hazelmoor Nefertiti Nia), Ruuti (Hazelmoor Yoiku Yemma), Keksi (E. Naroona), Noa (E. Norris), Nuppu (Titangus Daracha) ja Yola (Hazelmoor Yade Yolanda)

Lauantaina aloitettiin maastotreeneillä Palokan takametsissä. Osa porukasta teki hakua, osa jälkeä ja ehtiväisimmät molempia 😀 Maastoon en tullut ottaneeksi edes kameraa mukaan, mutta en kyllä olisi kerennyt kuvatakaan. Itse olin hakuporukan matkassa treenaamassa sekä Keksiä että Lempiä. Keksi aloitti treenit työskentelemällä ihan huikean hyvin – tuntuu vieläkin niin käsittämättömältä, että koira voi toimia niin hyvin, vaikka Keksin kanssa ei hakua ihan hirveän monta kertaa ole treenattu. Keksillä (ja näkemäni perusteella N-pentueella muutenkin) on maastolajeja ajatellen kyllä ominaisuudet enemmän kuin kunnossa!

Keksi treenasi ruutua sunnuntain brunssitreeneissä

Lempin kanssa tehtiin motivaation nostatustreeniä neljän pakenevan maalimiehen voimin. Lähetykset tökkivät edelleen, viimeiselle ukolle lähti ensimmäisellä lähetyksellä. Luulen, että nyt otetaan Lempille ennalta määrittelemättömän mittainen kausi motivaatiota nostattavia treenejä. Otin Lempille loppupalkaksi Tiinan lahjoittaman valtavan ison pehmopallon, ja se sekosi siitä ikihyviksi. Täytyy ensi kerralla kokeilla antaa pehmopallo maalimiehen matkaan!

Mun Wendy-silakka ❤

Mari ja Lotta olivat ystävällisesti tallanneet mummukoirille jäljet sillä aikaa, kun olin hakuilemassa. Jäljellä tuuli jonkin verran, mikä painoi koiria vähän jäljen sivuun, ja Neven kanssa piti välillä tovikin odottaa, että se sai nostettua jäljen uudestaan siltä vähän harhauduttuaan. Kärsivällisyys palkittiin, molemmat saivat jälkensä ajettua ja löysivät kaikki namurasiansa. Ehtisipä tässä syksyllä vielä ajella jälkiä jokusen, mummut niin nauttivat! Minäkin nautin niin kauan, kunnes päähän alkoi oikein ropista hirvikärpäsiä…

DSC_0420Neve ja treffeille osallistunut jälkikasvunsa. Ruuti (H. Yoiku Yemma) vasemmalla, vieressä Keksi (E. Naroona), Neve keskellä, Noa (E. Norris) ja Yola (H. Yade Yolanda) oikealla

Maastotreenien jälkeen käytiin viemässä koirat siksi aikaa kotiin, että lähdettiin porukalla syömään kaupunkiin. Hyvässä seurassa ruoka maistui ja juttu luisti!

Vilppu ja Nuppu nenähommissa

Iltapäivälle olin tilannut Elliltä nosework-valmennuksen meidän porukalle, pidettiin se Haukkuvaarassa. Aloittelevat treenasivat alkeita hajuerotteluradalla, sitten ”romuradalla”, edistyneemmät tekivät kukin tasonsa mukaisia harjoituksia joko laatikko- tai huone-etsinnöissä.

Freyan (E. Listen To My Story) ensikosketus noseworkkiin

Keksin kanssa tehtiin alkeita. Nakki oli liian hyvä ja kiihdyttävä palkka ja kieli pyrki turhan innokkaasti purkkiin, joten namit vaihtuivat pienempiin ja kuivempiin, ja purkin päältä palkkaamisen sijaan palkka tuli hyvin rauhallisesti lattialle. Muutos koiran vireeseen oli aika huikea! Keksille saatiin hyviä toistoja.

DSC_0061

Rini ja Lempi tekivät ”romuradan” lämmittelytreeninä, ja molemmat suoriutuivat siitä hyvin – molemmilta tuli hajuun selkeä reaktio. Muistaakseni Rinin palkkaamisessa olin vähän turhan hätäinen ja Lempin palkkaamisessa turhan hidas. Rini teki huone-etsinnän huolellisesti ja kärsivällisesti, olisin voinut ohjata sitä enemmänkin. Lempi teki laatikkoetsinnän. Haju löytyi lopulta, mutta mun pitää olla varovainen rintamasuuntani kanssa – saan sillä koiran ilmaisemaan vääränkin laatikon.

Neven kanssa tehtiin lähetystä etsintään kaukaa vauhdin saamiseksi. Mummulla oli ensin haasteita irrota, joten helpotettiin hieman välimatkaa. Haju löytyi ja mummu oli niin tomerana 🙂

DSC_0114

Muut jäivät vielä jatkamaan treenejä, kun itse jouduin lähtemään kotiin, sillä yövuoro odotti tekijäänsä. Tulipahan valvottua yli vuorokausi putkeen, vaan onneksi sujui yllättävän helposti! Aamulla en kyllä nukkumaan päästessäni tiennyt maailmasta mitään Lotan lähtiessä meiltä koirien kanssa Ainon koutsaamaan agilityharkkaan.

DSC_0286

Agilitytreenit olivat kuulemani mukaan sujuneet mukavasti kaikilta! Itse liityin joukon jatkeeksi brunssitokoon ja -rallyyn muutaman tunnin nukkumisen jälkeen. Lempin kanssa tehtiin alokasluokan rata, jossa oli oikein hyviä pätkiä! Lempi teki myös ruutuun räjähtäviä lähtöjä, luoksetuloa ja noutoa, lisäksi rellestettiin leikillä. Lemppari oli oikein hyvässä iskussa, treeneistä jäi hyvä mieli. Purin myös harmistustani ja epätoivon fiiliksiä Lempin viime aikaisista treeneistä Ainolle. Aino lohdutti sanomalla, että vaikka Lempi olisi miten huono, niin se on silti kaikkien aikojen parhaiten koulutettu saukko! Tällä aion leijua hetken! 😀

Perinteisiin kuului myös potrettikuvat, niitä otin treenien ohessa.

Hazelmoor Empress Empathica ”Nada” 2v

DSC_0698Empathica’s Naroona ”Keksi” 3,5v

Empathica’s Norris ”Noa” 3,5v

Titangus Daracha ”Nuppu” 5kk

Empathica’s You Are Not Alone ”Vilppu” 1,5v

Hazelmoor Neat Naomi ”Naomi” kohta 12v

DSC_0473Hazelmoor N-mummut ❤

Parit sisaruskuvat: vasemmalla Keksi ja Noa, oikealla Ruuti ja Yola

Treenit ja treffit kaikkinensa sujuivat tosi mukavasti. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille, olipa ihanaa viettää viikonloppu hyvällä porukalla! Kyllä kasvattajan mieli lepää ja sydän pakahtuu, kun saa seurata hienosti koulutettuja ja toimivia harrastuskoiria upeine omistajineen ❤ Lauantaina meidän treenejä kävi seuraamassa ja avustamassa muutama toivottavasti tuleva Emppuporukan jäsen, kiitos käynnistä!

DSC_0898Treffien päätteeksi käytiin Ainon ja Saijan laumojen kanssa vielä lyhyellä kävelyllä. Ihana kuva yhdeksiköstä, tässä porukassa on aika monta veteraania ❤

Sunnuntaina saimme myös upeita uutisia Englannista – Saila on Mimmi-karjiksen kanssa voittanut para-agilityn 6-luokassa mm-kultaa! Myös Messillä (E. Naldo) meni upeasti: tuloksena kaksi 0-rataa ja yksi 5vp rata! Paljon, paljon onnea Saila, olemme teistä niin ylpeitä! ❤

40133654_467276343776008_5443761938330812416_nSaila lähetti kuvaterveisiä reissun päältä ❤


Jätä kommentti

Hazel-leiri 2018

Viime viikonloppu vietettiin helteisessä Hauhossa, Koiraurheilukeskus Hauhovissa Hazel-leiri 2018 merkeissä! Kenneltreffit ovat olleet kesän mukavimpia tapahtumia, kun saa viettää viikonlopun mukavassa seurassa koirien kanssa puuhastellen.

37565402_10217811447584036_9112863129624117248_oVaihtelevan laskutavan mukaan mukana oli viikonlopun aikana 30 koiraa ja viikonloppuun osallistui 17 ihmistä

Leirinalusviikko alkoi vähän kurjissa merkeissä. Ensin oli edessä paluu takaisin töihin kesäloman jälkeen, joka nyt ei toisaalta tuntunut ihan niin kurjalta kuin yleensä. Loma oli antoisa ja tuntui, että kerkesi ainakin viime kesään verrattuna nollata itsensä huomattavasti paremmin. Maanantaina työillan päätteeksi aloin ihmetellä, kun Neve maiskutteli aika tavalla ja selvästi aristi laittaa leuat yhteen. Suuhun katsoessani havaitsin alahampaan painavan ikävästi yläkulmurin viereen ikeneen. Eikun heti tiistaiaamuna eläinlääkärille soittamaan. Käytiin näytillä, eläinlääkäri suositteli hammasröntgeniä ja sen tuoman tiedon valossa arvioimaan hampaiden poiston tarvetta. Saatiin aika seuraavalle päivälle.

Minnan ottamat kuvat Nevestä

Keskiviikkoaamuna mentiin Neven kanssa klinikalle. Nukutuksen aikana otettiin röntgenkuvat hampaista ja poistettiin kaksi hammasta – ikeneen painanut alahammas, jossa oli paha kiillevaurio, sekä poskihammas, jonka juureen oli ilmaantunut hammasjuuripaise. Eläinlääkäri arveli paiseen aiheuttaneen akuutin kivun, ja näin varmaan olikin, sillä maiskuttelu ja suun aristelu jäivät pois. Mummu oli tarvinnut lääkkeellistä apua nukutuksen aikana sykkeitä nostamaan, sen verran ikä alkaa painaa. Keskiviikosta selvittyämme toipuminen on onneksi lähtenyt hyvin käyntiin, torstaina mummukoira oli jo oma reipas itsensä. Hammasremontille olisi tarvetta vieläkin, mutta ensin pidetään pitempi tauko nukutuksesta, ja syksymmällä arvioidaan, miten edetään. Sykkeiden laskun vuoksi jatkossa riskit nukutusten osalta ovat suuremmat.

37191158_10156427801822808_5019488417243725824_n

Perjantaiaamuna loppuivat yövuorot. Muutaman tunnin yöunilla pakkauduttiin Saijan, neljän koiran ja tavarapaljouden kera mun tilaihmeeseen ja lähdettiin ajelemaan kohti Hauhoa. Kahden yötyöläisen jutut olivat varsin hysteerisiä, joten matka taittui mukavasti ja nopeasti. Perjantaina istuttiin vaan iltaa, naurettiin ja parannettiin maailmaa, Lotta oli meidän lisäksi ainoa, joka tuli yöksi jo perjantaina. Minna kävi illan pitämässä meille seuraa. Sen verran valvotut yöt painoivat, että kovin myöhään ei jaksettu valvoa. Koirat asettuivat leiripaikkaan tosi rennosti – myös Lempi, jolle tämä oli ensimmäinen leirielämys – eivätkä edes vahtineet.

37223564_10156427801937808_4014709289682731008_nLeiriselhvieee!

Lauantaina unta olisi riittänyt vielä herätyskellon soidessa, mutta liikkeelle oli lähdettävä. Leiripaikalle alkoi hiljalleen tulla meille lisää seuraa, syötiin pikainen aamupala (mulla oli järkyttävän huono olo, joten jäi aika onnettomaksi) ja suunnattiin Ellin tokokoulutukseen. Jo aamusta oli tosi lämmin, joten viritettiin nurmikentän reunalle suojelupiiloista vähän varjoa. Lempin kanssa tehtiin tokossa seuraamista. Se on tällä hetkellä tosi hyvällä mallilla, Ellin sanoja lainatakseni nyt pitää vaan varjella, etten mene ja pilaa sitä 😀 Ryhdyttiin työstämään Lempille nopeita perusasentoja, se sujui aika kivasti. Toisella kierroksella tehtiin tunnariin alkeita, se vaikuttaa aika lupaavalta.

Minna kuvasi nämä ihanat hupsuttelukuvat ja meidän perhepotretit

Lounasaikaan mennessä pahin olo oli mennyt jo ohi, joten ruoka maistui. Lounaan jälkeen oli Ellin rallytokokoulutus, jossa treenasin Rinin kanssa rataa. Mummu oli ihan liekeissä, se on raasu jäänyt tässä keväällä vähän paitsioon, kun olen käyttänyt valkkuajat pääasiassa Keksin valmisteluun voittajaluokan kisoja varten. Rata meni tosi hyvin, sieltä ei noussut mitään isompaa yksittäistä työstettävää. Huomio keskittyi lähinnä mun höpöttämiseen koiralle, joten testattiin toisella kierroksella, miten koiran tekemiseen vaikuttaa, jos pidän suun kiinni muulloin paitsi napakoita käskyjä antaessani. Ero ei ollut kovin paljon suuri, mutta ehkä Rini oli hieman skarpimpi.

Iltapäivällä päivällisen jälkeen meillä oli vielä nosework-treenit. Lempi ja Neve tekivät sisäetsintöjä, Lempi alakerran isossa ruokailutilassa, yläkerran aulassa ja yhdessä pienessä majoitushuoneessa; Neve teki yläkerrassa useamman pienen majoitushuone-etsinnän ja toisella kierroksella yläkerran aulan. Molempien treenit menivät huisin hyvin, Neve etenkin oli tosi hyvässä vedossa ja Lempikin teki tosi hienosti töitä! Summa summarum – lauantain treenit menivät tosi kivasti ja yli odotusten. Treenien jälkeen vaan otettiin lunkisti, käytiin kävelemässä, saunottiin, grillattiin ja istuttiin iltaa. Unta ei illalla tarvinnut pitkään odotella.

37361162_10217811441343880_8708538851158654976_oMissä mun pentuni on??? Lempi 1v5kk

Sunnuntaina oli Lotta Vuorelan agilitykoulutus, johon en itse osallistunut, mutta olin rakentamassa rataa ja ottamassa kuvia. Omat koirat huilasivat varjossa, kävin niitä välillä kävelyttämässä ja lounaan jälkeen käytiin vielä vähän poseeraamassa Minnan kameralle. Siivouksien jälkeen olikin aika suunnata jo kotimatkalle. Miten nämä viikonloput hujahtavatkin niin nopeasti!

Rinistä saatiin Minnan sanojen mukaan parhaat seisomakuvat evör. Ei huono kohta 12-vuotiaalta 🙂

Emppuperhettäkin oli leirillä aika mukavasti edustettuna, meidän lisäksi Helianna ja Nekku (Empathica’s Hazelnuts), Mari ja Noa (Empathica’s Norris) sekä Nuppu (Titangus Daracha), Tiia ja Lyyli (Hazelmoor Yelly Bean) sekä Leo (Empathica’s Maybe I’m A Lion). Neven ensimmäisestä pentueesta leirillä oli Lyylin lisäksi Saijan Ruuti (Hazelmoor Yoiku Yemma) sekä Lotan Yola (Hazelmoor Yade Yolanda). Ihana oli nähdä teitä kaikkia!

Kiitos kaikille tosi kivasta viikonlopusta! Ensi vuoden leiriä jo kovasti suunnitellaan ja odotellaan 🙂