Empathica's Blogi


Jätä kommentti

Kirpeitä syysaamuja

Syksy on ihana ja valtavan kaunis vuodenaika, etenkin kirpeinä ja aurinkoisina syysaamuina, kun ruskan värit leimuavat, hengitys höyryää ja sormia vähän kipristelee kylmästä. Vaikka sateetkin olennaisesti kuuluvat syksyyn, niistä en niin välitä – voi sitä kuran ja sotkun määrää kotona! Kolmesta koirasta kantautuu hiekkaa, lehtiä, havunneulasia, sammalta, jäkälää ja kaikkea muuta metsää sisään yllättävän paljon.

Tasainen arki koirien kanssa on jatkunut. Moira viipyi meillä 2,5 viikkoa juoksuhoidossa, ja se sujahti laumaan todella mukavasti. Lempi oli onnensa kukkuloilla, kun päivittäin lenkillä oli mukana samanhenkistä leikkiseuraa. Mummuja kohtaan Moira oli hyvin kunnioittava, ja arki sujui neljän koiran kanssa yllättävän helposti. Oli hauska päästä tutustumaan Moiraan vähän pitemmän aikaa oman arjen kautta. Siihen on kyllä kokoonsa nähden lipsahtanut aika paljon pippuria, mutta toisaalta se on niin kiltti, nöyrä ja hyväntahtoinen, että kokonaisuus on minusta aika hyvin balanssissa. Ääntä siitä lähtee etenkin innostuessaan, mutta yllättävän paljon edistyttiin ääntelyyn liittyvissä asioissa hoitojakson aikana. Hauska pikkumusta!

Moiran palauduttua takaisin omaan kotiin ollaan nautiskeltu syksystä omalla porukalla. Ollaan treenailtu jonkin verran tokoa Stiinan ja Venlan sekä teinikoiratrion kanssa, Lempin kanssa on myös käyty Haukkuvaaran tokovalmennuksissa. Lempin kanssa tokoilu on tasoltaan vähän aaltomaista, välillä menee tosi hyvin ja välillä koukataan aallonpohjalla. Pari viikkoa sitten tehtiin ruutua, noutoa ja merkin kiertoa, Lempi oli aika kivassa vireessä ja vauhtia treeneissä riitti. Viime perjantaina otettiin taas vähän takapakkia, kun noudon palautusnopeus tökki, hyppyesteet kierrettiin ja perusasentoon hakeutuminen oli hidasta. Jostain syystä Lempiä välillä ahdistaa tokossa tulla mun lähelle – tokokoutsimme Oona kiteytti aika hyvin viime treeneissä, että Lempi ajattelee treeneissä ihan liikaa. En ole vielä osannut yhdistää, nouseeko ahdistus jotenkin normiarjesta vai jostain ihan muusta. Arjessa teinikoiran kanssa on pitänyt taas tasaisin väliajoin käydä vähän kehityskeskusteluja lenkillä sinkoilusta ja hihnakäytöksestä.

Agilitytreenit ovat tuoneet vähän uutta virettä niin koiralle kuin ohjaajallekin. Kurssilla on nyt tehty keppejä ohjureilla, muuria, rengasta, kontaktien alastulotreeniä, keinun rämäyttelyä, pussia sekä muutaman esteen rataharjoituksia. Putkihulluus alkaa nostella päätään pienen punaisen saksansaukon mielessä, mikä tuntuu ohjaajastakin varsin mukavalta. Ensimmäisissä keinun rämäyttelytreenissä Lempi oli kauhean huolissaan ja lähes puristi silmät kiinni aina laudalle astuessaan. Vaikka Lempi on koirana tosi herkkä, niin sen onneksi saa tekemään lähes mitä vaan ruoalla. Tällä viikolla keinun rämäyttelytreeneissä ilme oli jo vapautuneempi, joten eiköhän me keinun kauheudet selätetä.

Rinin kanssa on tehty hupailutreeniä ensi vuonna tulevien uusien rallykylttitehtävien kanssa. En taida raaskia viedä Riniä enää tänä vuonna hallikisoihin, mutta jos se vielä ensi vuonna on näin hyvässä kunnossa, niin ehkäpä uusia rallykisoja täytyy käydä katselemassa. Aino ehdotti, että lähtisin Rinin kanssa korkkaamaan vielä eläkepäivillä koiratanssikisat. Mummukoira varmaan tykkäisi tanssia, mutta täytyy miettiä, onko minusta suunnittelemaan koreografioita.

Neve on päässyt tekemään noseworkkia. Sille pitäisi nyt ottaa kausi itseluottamustreeniä hajun luona pysymiseen, kun se hajun löytää. Se ilmaisee kyllä selkeästi, jos alkaa olla hajulla, mutta jos palkkaa ei kuulu, mummu jatkaa hyväntuulisesti matkaa.

DSC_0859Viime viikonloppuna vietettiin mummujen 12-vuotissynttäreiden aktiiviosuus Haukkuvaaralla. Oltiin aika pienellä porukalla tällä kertaa, paikalla meidän lisäksi Pipsa Helmin kanssa sekä Aino ja Elli koirineen. Aino suunnitteli meille lennossa putkirallin, joka oli kovasti koirien mieleen ja tuotti ohjaajillekin riittävästi haastetta, sen jälkeen treenailtiin omaan tahtiin häiriössä kaikenlaista kivaa. Oli mukava ilta, kiitos kaikille!

Neven putkiralli

Rinin putkiralli

Lempin putkiralli

Kasvatinomistajilta on tullut taas kivoja uutisia! Messi (Empathica’s Naldo) kävi luonnetestissä Lapualla 30.9. tuomareina Kerkkä & Hynynen. Messillä on varsin komea rivi:

  • Toimintakyky +1b kohtuullisen pieni
  • Terävyys +1b koira, joka ei osoita lainkaan terävyyttä
  • Puolustushalu +1 pieni
  • Taisteluhalu +2b kohtuullisen pieni
  • Hermorakenne +2 tasapainoinen ❤
  • Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
  • Pehmeys +1 hieman pehmeä
  • Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
  • +190 pistettä ja laukausvarma

Peikkopoika on kultaa ❤ Onnea Saila ja kiitos!

6.10. oli puolestaan vuorossa Freyan (E. Listen To My Story) mh-luonnekuvaus Uuraisilla, kuvaajina Jauhiainen ja Aaltonen. Freikku sai ihan itsensä näköisen profiilin, se oli kuvauksessa juuri sellainen energinen, aktiivinen, vilkas ja vauhdikas pieni taskuraketti, mitä se on arjessakin. Kiitokset Stiinalle ja onnea toimintavalmiudessa olevasta pikkumustasta! 🙂

1a KONTAKTI: Tervehtiminen 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b KONTAKTI: Yhteistyö 4 Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta
1c KONTAKTI: Käsittely 3 Hyväksyy käsittelyn
2a LEIKKI 1: Leikkihalu 3 Leikkii – aktiivisuus lisääntyy/vähenee
2b LEIKKI 1: Tarttuminen 3 Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c LEIKKI 1: Puruote ja taisteluhalu 4 Tarttuu heti koko suulla, vetää vastaan, kunnes TO irrottaa
3a TAKAA-AJO: 1. kerta 1 Ei aloita
3b TARTTUMINEN: 1. kerta 1 Ei kiinnostu saaliista / Ei juokse perään
3a TAKAA-AJO: 2. kerta 1 Ei aloita
3b TARTTUMINEN: 2. kerta 1 Ei kiinnostu saaliista / Ei juokse perään
4 AKTIVITEETTITASO 4 Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen
5a ETÄLEIKKI: Kiinnostus 3 Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b ETÄLEIKKI: Uhka/Aggressio 1 Ei osoita uhkauselkeitä
5c ETÄLEIKKI: Uteliaisuus 5 Saapuu avustajan luo suoraan ilman apua
5d ETÄLEIKKI: Leikkihalu 5 Tarttuu, vetää vastaan, ei irrota
5e ETÄLEIKKI: Yhteistyö 5 Houkuttelee myös passiivista avustajaa leikkimään
6a YLLÄTYS: Pelko 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan
6b YLLÄTYS: Puolustus/Aggressio 1 Ei osoita uhkauselkeitä
6c YLLÄTYS: Uteliaisuus 2 Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
6d YLLÄTYS: Jäljellejäävä pelko 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
6e YLLÄTYS: Jäljellejäävä kiinnostus 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin
7a ÄÄNIHERKKYYS: Pelko 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan
7b ÄÄNIHERKKYYS: Uteliaisuus 2 Menee räminälaitteen luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
7c ÄÄNIHERKKYYS: Jäljellejäävä pelko 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
7d ÄÄNIHERKKYYS: Jäljellejäävä kiinnostus 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan
8a AAVEET: Puolustus/Aggressio 1 Ei osoita uhkauselkeitä
8b AAVEET: Tarkkaavaisuus 3 Tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista
8c AAVEET: Pelko 4 On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä
8d AAVEET: Uteliaisuus 2 Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa
8e AAVEET: Kontaktinotto aaveeseen 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan
9a LEIKKI 2: Leikkihalu 3 Leikkii – aktiivisuus lisääntyy/vähenee
9b LEIKKI 2: Tarttuminen 3 Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
10 AMPUMINEN: 2 Häiritsevyys lisääntyy leikin/passiivisuuden aikana, sen jälkeen välinpitämätön

Alla sama vielä videoin esitettynä. Kuva paikoitellen tärisee, sillä kuvaajaa paleli kovasti jo ennen Freyan kuvauksen alkamista!

Käsittely ja leikki 1

Takaa-ajo 1

Takaa-ajo 2

Aktiviteettitaso

Etäleikki

Yllätys

Ääniherkkyys

Aaveet

Leikki 2 ja laukaukset

Loppupalaute

7.10. Aino ja Keksi (E. Naroona) kävivät Turengissa suorittamassa kestävyys- eli AD-kokeen! AD-kokeessa tehdään 20km pyörälenkki n. 12-14km/h nopeudella kolmeen osaan jaettuna ja lopuksi lyhyt tottelevaisuusosuus. Keksin mielestä a) mentiin liian hitaasti, b) oli tosi siistiä ja c) olisi voitu ottaa uusinta ainakin kerran. Tuomari oli ihastellut kaunista ravia ja todennut, että koira on erittäin hieno 🙂 Onnea!

43363909_695763850792160_1143890446808776704_n

Mainokset


Jätä kommentti

Tuloksia, tuloksia

Hillitön tahti on näillä kasvatinomistajilla, kun jälleen on päivitettävänä pitkä lista tuloksia!

Messin (Empathica’s Naldo) epävirallinen (virallisia ei ole vieläkään julkaistu???) sijoitus para-agilityn mm-kisoissa on 4. W-A-U!

Rallytokon sm-kisoja kisattiin 1.9. lauantaina Tampereella, sielläkin oli Emppuedustusta mukana. Morris (Empathica’s Neville) ja Neea tekaisivat hienosti ALO 88p!

40586961_10217496719791723_2628737602554953728_oSporttirakin galleriasta löytyi kuvia, Morriksella on ihana asenne ❤

Marille ja Noalle (Empathica’s Norris) voittajaluokan radalta 84 pistettä! Noa Nessunpojastakin oli Sporttirakin ottamia kuvia, joista välittyy tekemisen meininki 🙂

Jännitettävää oli lauantaina muutakin, sillä Vilppu (Empathica’s You Are Not Alone) käväisi Venlan kanssa mh-luonnekuvauksessa Lapualla, kuvaajina Anne Kuivinen ja Kai Tarkka. Tuloksena oli hyvin Vilpun näköinen kuvaus, kiinnostuneet voivat lukea tarkemman selostuksen Venlan blogista.

1a KONTAKTI: Tervehtiminen 4 – Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b KONTAKTI: Yhteistyö 4 Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta
1c KONTAKTI: Käsittely 4 Hyväksyy ja ottaa kontaktia
2a LEIKKI 1: Leikkihalu 4 Leikkii – aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b LEIKKI 1: Tarttuminen 3 Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c LEIKKI 1: Puruote ja taisteluhalu 3 Tarttuu, vetää vastaan, mutta irrottaa ja tarttuu uudestaan / Korjailee otetta
3a TAKAA-AJO: 1. kerta 3 Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista
3b TARTTUMINEN: 1. kerta 2 Ei tartu, nuuskii saalista
3a TAKAA-AJO: 2. kerta 1 Ei aloita
3b TARTTUMINEN: 2. kerta 1 Ei kiinnostu saaliista / Ei juokse perään
4 AKTIVITEETTITASO 4 Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen
5a ETÄLEIKKI: Kiinnostus 3 Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b ETÄLEIKKI: Uhka/Aggressio 1 Ei osoita uhkauselkeitä
5c ETÄLEIKKI: Uteliaisuus 4 Saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä
5d ETÄLEIKKI: Leikkihalu 4 Tarttuu, vetää vastaan, voi irrottaa ja tarttua uudelleen
5e ETÄLEIKKI: Yhteistyö 5 Houkuttelee myös passiivista avustajaa leikkimään
6a YLLÄTYS: Pelko 1 Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti
6b YLLÄTYS: Puolustus/Aggressio 4 Osoittaa useita uhkauselkeitä ja muutamia hyökkäyksiä
6c YLLÄTYS: Uteliaisuus 5 Menee haalarin luo ilman apua
6d YLLÄTYS: Jäljellejäävä pelko 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
6e YLLÄTYS: Jäljellejäävä kiinnostus 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin
7a ÄÄNIHERKKYYS: Pelko 1 Ei pysähdy tai pysähtyy nopeasti
7b ÄÄNIHERKKYYS: Uteliaisuus 5 Menee räminälaitteen luo ilman apua
7c ÄÄNIHERKKYYS: Jäljellejäävä pelko 1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
7d ÄÄNIHERKKYYS: Jäljellejäävä kiinnostus 1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan
8a AAVEET: Puolustus/Aggressio 3 Osoittaa useita uhkauselkeitä
8b AAVEET: Tarkkaavaisuus 5 Tarkkailee molempia aaveita koko osion ajan
8c AAVEET: Pelko 1 On ohjaajan edessä tai sivulla
8d AAVEET: Uteliaisuus 2 Menee katsomaan, kun ohjaaja puhuu avustajan kanssa ja houkuttelee koiraa
8e AAVEET: Kontaktinotto aaveeseen 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan
9a LEIKKI 2: Leikkihalu 3 Leikkii – aktiivisuus lisääntyy/vähenee
9b LEIKKI 2: Tarttuminen 4 Tarttuu heti koko suulla
10 AMPUMINEN: 4 Keskeyttää leikin/passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms. kohden, ei palaa leikkiin/passiivisuuteen

Laukauksista mainitsen sen verran, että Vilppu oli leikin aikana keskeyttänyt leikin hetkeksi laukauksen kuullessaan, mutta palannut leikkiin. Passiivisuuden aikana Vilppu oli mennyt haukkumaan ampujalle, eikä palannut passiivisuuteen, joten sen vuoksi arvio 4. Pelkoa laukauksia kohtaan Vilppu ei ollut esitellyt, ja luonnetestimittapuulla reaktio olisi määritelty paukkuärtyisäksi. Mielenkiintoista nähdä, miten Vilppu aikanaan luonnetestissä paukkuihin suhtautuu.

Muistan Vilppua alle luovutusikäisenä seuranneena monesti ajatelleeni, että siinäpä on topakka ja aika pippurinen aussien alku. Venla on vienyt Vilppua hienosti eteenpäin, vaikka käsissä ei ole reaktiivisuuden vuoksi mikään helpoin rodun edustaja. Siinä on koiraa ”quite a handful”.

40559652_679085292460016_4345629561992511488_nSu 2.9. Neea ja Morris saivat RTK1-koularin 94 pisteen radalla!

Paljon onnea kaikille tuloksia tahkonneille, olen teistä valtavan ylpeä! ❤


Jätä kommentti

Empputreffit 2018

Viime viikonloppuna oli Emppuporukan perinteeksi muodostuneet kenneltreffit täällä Jyväskylässä. Tällä kertaa treffailtiin vähän pienemmällä porukalla, mutta mukavaa oli ja tekemistä riitti!

DSC_0395Vasemmalta oikealle Vilppu (E. You Are Not Alone), Lempi (Two Coasts’ Rala), Nada (Hazelmoor Empress Empathica), Rini (Hazelmoor Natty Napkin), Neve (Hazelmoor Nefertiti Nia), Ruuti (Hazelmoor Yoiku Yemma), Keksi (E. Naroona), Noa (E. Norris), Nuppu (Titangus Daracha) ja Yola (Hazelmoor Yade Yolanda)

Lauantaina aloitettiin maastotreeneillä Palokan takametsissä. Osa porukasta teki hakua, osa jälkeä ja ehtiväisimmät molempia 😀 Maastoon en tullut ottaneeksi edes kameraa mukaan, mutta en kyllä olisi kerennyt kuvatakaan. Itse olin hakuporukan matkassa treenaamassa sekä Keksiä että Lempiä. Keksi aloitti treenit työskentelemällä ihan huikean hyvin – tuntuu vieläkin niin käsittämättömältä, että koira voi toimia niin hyvin, vaikka Keksin kanssa ei hakua ihan hirveän monta kertaa ole treenattu. Keksillä (ja näkemäni perusteella N-pentueella muutenkin) on maastolajeja ajatellen kyllä ominaisuudet enemmän kuin kunnossa!

Keksi treenasi ruutua sunnuntain brunssitreeneissä

Lempin kanssa tehtiin motivaation nostatustreeniä neljän pakenevan maalimiehen voimin. Lähetykset tökkivät edelleen, viimeiselle ukolle lähti ensimmäisellä lähetyksellä. Luulen, että nyt otetaan Lempille ennalta määrittelemättömän mittainen kausi motivaatiota nostattavia treenejä. Otin Lempille loppupalkaksi Tiinan lahjoittaman valtavan ison pehmopallon, ja se sekosi siitä ikihyviksi. Täytyy ensi kerralla kokeilla antaa pehmopallo maalimiehen matkaan!

Mun Wendy-silakka ❤

Mari ja Lotta olivat ystävällisesti tallanneet mummukoirille jäljet sillä aikaa, kun olin hakuilemassa. Jäljellä tuuli jonkin verran, mikä painoi koiria vähän jäljen sivuun, ja Neven kanssa piti välillä tovikin odottaa, että se sai nostettua jäljen uudestaan siltä vähän harhauduttuaan. Kärsivällisyys palkittiin, molemmat saivat jälkensä ajettua ja löysivät kaikki namurasiansa. Ehtisipä tässä syksyllä vielä ajella jälkiä jokusen, mummut niin nauttivat! Minäkin nautin niin kauan, kunnes päähän alkoi oikein ropista hirvikärpäsiä…

DSC_0420Neve ja treffeille osallistunut jälkikasvunsa. Ruuti (H. Yoiku Yemma) vasemmalla, vieressä Keksi (E. Naroona), Neve keskellä, Noa (E. Norris) ja Yola (H. Yade Yolanda) oikealla

Maastotreenien jälkeen käytiin viemässä koirat siksi aikaa kotiin, että lähdettiin porukalla syömään kaupunkiin. Hyvässä seurassa ruoka maistui ja juttu luisti!

Vilppu ja Nuppu nenähommissa

Iltapäivälle olin tilannut Elliltä nosework-valmennuksen meidän porukalle, pidettiin se Haukkuvaarassa. Aloittelevat treenasivat alkeita hajuerotteluradalla, sitten ”romuradalla”, edistyneemmät tekivät kukin tasonsa mukaisia harjoituksia joko laatikko- tai huone-etsinnöissä.

Freyan (E. Listen To My Story) ensikosketus noseworkkiin

Keksin kanssa tehtiin alkeita. Nakki oli liian hyvä ja kiihdyttävä palkka ja kieli pyrki turhan innokkaasti purkkiin, joten namit vaihtuivat pienempiin ja kuivempiin, ja purkin päältä palkkaamisen sijaan palkka tuli hyvin rauhallisesti lattialle. Muutos koiran vireeseen oli aika huikea! Keksille saatiin hyviä toistoja.

DSC_0061

Rini ja Lempi tekivät ”romuradan” lämmittelytreeninä, ja molemmat suoriutuivat siitä hyvin – molemmilta tuli hajuun selkeä reaktio. Muistaakseni Rinin palkkaamisessa olin vähän turhan hätäinen ja Lempin palkkaamisessa turhan hidas. Rini teki huone-etsinnän huolellisesti ja kärsivällisesti, olisin voinut ohjata sitä enemmänkin. Lempi teki laatikkoetsinnän. Haju löytyi lopulta, mutta mun pitää olla varovainen rintamasuuntani kanssa – saan sillä koiran ilmaisemaan vääränkin laatikon.

Neven kanssa tehtiin lähetystä etsintään kaukaa vauhdin saamiseksi. Mummulla oli ensin haasteita irrota, joten helpotettiin hieman välimatkaa. Haju löytyi ja mummu oli niin tomerana 🙂

DSC_0114

Muut jäivät vielä jatkamaan treenejä, kun itse jouduin lähtemään kotiin, sillä yövuoro odotti tekijäänsä. Tulipahan valvottua yli vuorokausi putkeen, vaan onneksi sujui yllättävän helposti! Aamulla en kyllä nukkumaan päästessäni tiennyt maailmasta mitään Lotan lähtiessä meiltä koirien kanssa Ainon koutsaamaan agilityharkkaan.

DSC_0286

Agilitytreenit olivat kuulemani mukaan sujuneet mukavasti kaikilta! Itse liityin joukon jatkeeksi brunssitokoon ja -rallyyn muutaman tunnin nukkumisen jälkeen. Lempin kanssa tehtiin alokasluokan rata, jossa oli oikein hyviä pätkiä! Lempi teki myös ruutuun räjähtäviä lähtöjä, luoksetuloa ja noutoa, lisäksi rellestettiin leikillä. Lemppari oli oikein hyvässä iskussa, treeneistä jäi hyvä mieli. Purin myös harmistustani ja epätoivon fiiliksiä Lempin viime aikaisista treeneistä Ainolle. Aino lohdutti sanomalla, että vaikka Lempi olisi miten huono, niin se on silti kaikkien aikojen parhaiten koulutettu saukko! Tällä aion leijua hetken! 😀

Perinteisiin kuului myös potrettikuvat, niitä otin treenien ohessa.

Hazelmoor Empress Empathica ”Nada” 2v

DSC_0698Empathica’s Naroona ”Keksi” 3,5v

Empathica’s Norris ”Noa” 3,5v

Titangus Daracha ”Nuppu” 5kk

Empathica’s You Are Not Alone ”Vilppu” 1,5v

Hazelmoor Neat Naomi ”Naomi” kohta 12v

DSC_0473Hazelmoor N-mummut ❤

Parit sisaruskuvat: vasemmalla Keksi ja Noa, oikealla Ruuti ja Yola

Treenit ja treffit kaikkinensa sujuivat tosi mukavasti. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille, olipa ihanaa viettää viikonloppu hyvällä porukalla! Kyllä kasvattajan mieli lepää ja sydän pakahtuu, kun saa seurata hienosti koulutettuja ja toimivia harrastuskoiria upeine omistajineen ❤ Lauantaina meidän treenejä kävi seuraamassa ja avustamassa muutama toivottavasti tuleva Emppuporukan jäsen, kiitos käynnistä!

DSC_0898Treffien päätteeksi käytiin Ainon ja Saijan laumojen kanssa vielä lyhyellä kävelyllä. Ihana kuva yhdeksiköstä, tässä porukassa on aika monta veteraania ❤

Sunnuntaina saimme myös upeita uutisia Englannista – Saila on Mimmi-karjiksen kanssa voittanut para-agilityn 6-luokassa mm-kultaa! Myös Messillä (E. Naldo) meni upeasti: tuloksena kaksi 0-rataa ja yksi 5vp rata! Paljon, paljon onnea Saila, olemme teistä niin ylpeitä! ❤

40133654_467276343776008_5443761938330812416_nSaila lähetti kuvaterveisiä reissun päältä ❤


Jätä kommentti

Kasvattien menestystä, Suomea itään, etelään ja pohjoiseen ja Läpy-eläimen mielen oikkuja

Kasvatteilla on omistajineen niin kova tahti päällä, että eihän näissä päivityksissä meinaa pysyä perässä ollenkaan!

Nekku (Empathica’s Hazelnuts) osallistui Kuopion kolmipäiväisiin näyttelyihin elokuun alussa. Perjantaina 3.8. aussiet tuomaroi ruotsalainen Svante Frisk, jolta tuloksena AVO-EH1 seuraavalla arvostelulla:

”Bra kropp, kraftfullt huvud. Lite förframträdande ögon. Saxbett. Kunde ha lite mer självsäkert i blicken. Bra hals och rygg, goda vinklar, bra benstomme. Kunde vara stabilare bak i hasen. Bra steg från sidan, lite ängslig i sitt sätt i rörelse. Bra färg.”

Lauantaina NORD-näyttelyssä 4.8. aussiet tuomaroi Paula Heikkinen-Lehkonen, joka piti Nekusta kovasti – tuloksena AVO-ERI1, SA, SERT, NORD-SERT ja VSP! Arvostelu:

”Vankka uros, oikeat mittasuhteet. Hyvä rakenne, täyteläinen kuono. Hieman pyöreä kallo, hieman kevyet korvat. Hyvin täyttynyt eturinta ja tilava rintakehä, vahva takaosa. Yhdensuuntaiset vakaat liikkeet. Täysimittainen häntä. Hyvä karvanlaatu.”

nekku1ROP Mystic Highlands Destined to Fame, VSP Empathica’s Hazelnuts

Sunnuntaina 5.8. KV-näyttelyssä tuomaroi puolestaan Demetriou Panos Kyprokselta, jonka makuun Nekku ei sitten niinkään ollut, tuloksena AVO-H. Sitähän sanotaan, että jokaisella kunnon näyttelykoiralla vähintään yksi sellainen pitää olla, joten sekin on nyt plakkarissa! 😀

”A bit short muzzle and broad. Large rounded eyes. Very prominent stop. Good neck. Correct topline. Nice rear angulations. Moves well.”

Suuret kiitokset Pilville kuvista! Nekku näyttää upealta ❤

4.8. Pietarsaaressa kisattiin para-agilityn suomenmestaruuksista, ja siellä Saila ja Messi (Empathica’s Naldo) voittivat 6-luokassa sm-pronssia! Wau!

39916228_673333813035164_5617929171490570240_nAino ja Keksi (Empathica’s Naroona) korkkasivat 22.8. tokossa avoimen luokan komeasti 1-tuloksella ja 268 pisteellä! Yksi liike nollaantui ja yhdestä 6, riviin mahtui monenmonta kymppiä (mm. kokonaisvaikutelmasta) ❤

Tänään 25.8. Nada (Hazelmoor Empress Empathica) ja Linda korkkasivat koiratanssikisat, joista freestylessa heti tuloksena KUMA ja siirto alokasluokasta avoimeen luokkaan ❤

40098654_2016428358408070_2468798999046389760_n

Saija ja Ruuti (Hazelmoor Yoiku Yemma) kisasivat taas agilityssä piirinmestaruuskisoissa voittaen pronssia ja joukkuekultaa!

40067172_10212132535445058_6912392697726631936_n

Eihän tässä voi kuin todeta, että huikean paljon onnea kaikille tuloksia tahkonneille! Kyllä tällaisia uutisia kelpaa päivitellä 🙂

Meidän elokuu on ollut kiireinen. Ollaan treenattu, lenkkeilty (kun helleputki viimein antoi periksi), hierottu liuta koiria, tuomaroitu ensimmäiset rallytokomöllit Sailan ja koirien mm-kisareissun tukitapahtumassa, käväisty Joensuussa, juhlittu ystävän syntymäpäiviä etelässä, käyty tietysti kaiken riemun ohessa töissä… eikä siinä vielä kaikki!

Lempin kanssa käväistiin hallittavuustestissä JAT:n agilityn alkeiskurssia varten. Testi sujui hyvin, joten meistä tulee agiharrastajia syyskuun alussa! Ohjaaja ei taatusti osaa enää yhtään mitään parin vuoden tauon jälkeen, ja nähtäväksi jää, mitä Lemppari agilitystä tykkää.

Pienellä Läpy-eläimellä on menossa taas joku vaihe elämässä. Normiarjessa silmiinpistävin muutos on tullut vahtimisessa, jossa tulee hetkittäin pieniä ylilyöntejä. Esimerkiksi koputus oveen saa aikaan saksalaisen version Hazelhuudosta potenssiin kaksi. Lenkillä hallittavuus meinasi muuttua hallitsemattomuudeksi, kun pieni saksalainen kuvitteli olevansa urheampi kuin oikeastaan onkaan (tiedättehän, miten ärsyttävää on, kun koira sinkoaa vastaantulijoita kohti eikä lotkauta korvaansakaan luoksetulokutsuille?) Lempi ei kenellekään tee mitään, mutta korvattomuus on rasittava ominaisuus väliaikaisenakin. Tämä vaihe on onneksi jo helpottunut – teinikoira suvaitsee kyllä tulla luokse, jos häntä kutsutaan ystävällisesti, kunnioittavasti, lempeästi ja kaikin puolin rakastavasti ääni vailla ärtymyksen, suuttumuksen tai sarkasmin häivää.

DSC_0399Olen ihan viisas! t: Lempi

Teinikoira on myös ollut kovin herkkis. Lempi ei koskaan ole mikään kova koira ollutkaan, eikä siitä sellaista ole odotettavissa, mutta jotenkin on tuntunut, että teini on ottanut itseensä tavallista herkemmin. Muistelen sillä tulleen vastaavan herkkyyskauden vuoden alussa suunnilleen juoksukierron samoihin aikoihin.

Tällä viikolla suuntasimme maanantaina työputken päätteeksi reissuun pohjoiseen. Ajomatka oli pitkä, mutta sen väärti – vietimme mukavat pari päivää Raahessa Tiinan, FF-pentueen isän Vegan (Ghosteye’s Elboron Eternal) ja Mörkön (Ghosteye’s Ice Spook) luona. Tiistaina treenattiin ahkeasti: aamun toko/rallytreeneissä Lempi teki tokon alokasluokan kokeenomaisena parilla välipalkalla, Rinin ja Neven kanssa tehtiin rallyrataa. Lempillä on hyvä käsitys alokasluokan liikkeistä, mutta yleisilmeeseen pitäisi saada intoa ja tarmoa lisää. Lempi otti myös yllättävän paljon häiriötä kentälle häiriöksi jätetyistä ylimääräisistä tötteröistä. Liikkeiden välisiä siirtymiä pitää treenata. Rini ja Neve tekivät iloiset ja omannäköisensä suoritukset rallyradalla. Ohjaaja kuulemma sääti jotain ylimääräistä ja tarpeetonta tuon tuosta – ei voi olla!

Illasta pääsimme kuokkimaan hakutreeneihin Lempin kanssa. Lempi oli ensimmäistä kertaa ihan vieraassa paikassa ja vierailla maalimiehillä treenaamassa, ja minä sorruin vanhaan vitsaukseeni eli halusin jatkaa treenaamista siitä, mihin oman ryhmän treeneissä viimeksi jäin. Suomeksi sanottuna olin idiootti torvelo. Lempi teki aluksi pari ihan hyvää pistoa, mutta joko nenä ei ollut auki tai se väisti maalimiestä. Jouduttiin hakemaan hajuapua aika läheltä, että ensimmäinen ukko löytyi. Lempi säikähti vierasta maalimiestä, mutta onneksi se on pohjimmiltaan sosiaalinen ja ahneudella pääsee yli vaikeistakin tilanteista, joten pian se oli syömässä namuja. Toisen maalimiehen Lempi nosti reippaammin, kolmannelle ja neljännelle lähetys takkusi. Minä sain sapiskaa lähetyksistä. Näistä treeneistä jäi epäonnistunut fiilis – Lempi ei näyttänyt parasta osaamistaan, ohjaaja on avuton idiootti – voinko siirtyä harrastamaan vaikka kultakaloja?

Keskiviikkona käväisimme meren rannalla ottamassa kuvia. Lempi haluaa oman merenrannan – se veti käsittämätöntä hepulia pitkin rantaviivaa Mörkön kanssa. Myös mummut riemuitsivat retkestä rannalle! Rantaseikkailun jälkeen mentiin takaisin metsään jälkitreeneihin, Lempin kanssa tehtiin palauttava treeni ja ilmaisuharjoitus. Se sentään onnistui hyvin, ja tuntui, että olin oman Lempparini kanssa metsässä. Mummujen jäljestyksessä näkyi pitkä tauko, mutta kaikki jäljelle jätetyt esineet ja namurasiat löytyivät, ja mummut olivat onnellisia päästessään töihin.

DSC_0288DSC_0285DSC_0283

Posetusta meren rannalla

FF-pentueen isä Vega 10v ❤

Rinin mielestä rannasta voi nauttia viisaasti ja rauhallisesti. Neve taantui nuorison tasolle.

DSC_0805Ennen kotimatkalle suuntaamista kävimme vielä Oulussa tapaamassa Taikaa perheineen. Taikasta on kasvanut hurmaava, ihastuttava ja kaunis nuori aussieneiti! ❤ Kuvassa Taika ja tätinsä Mindy (Ghosteye’s Evermind Flower)

Taika (Empathica’s Eyes On Me) 1,5v ❤


Jätä kommentti

Hazel-leiri 2018

Viime viikonloppu vietettiin helteisessä Hauhossa, Koiraurheilukeskus Hauhovissa Hazel-leiri 2018 merkeissä! Kenneltreffit ovat olleet kesän mukavimpia tapahtumia, kun saa viettää viikonlopun mukavassa seurassa koirien kanssa puuhastellen.

37565402_10217811447584036_9112863129624117248_oVaihtelevan laskutavan mukaan mukana oli viikonlopun aikana 30 koiraa ja viikonloppuun osallistui 17 ihmistä

Leirinalusviikko alkoi vähän kurjissa merkeissä. Ensin oli edessä paluu takaisin töihin kesäloman jälkeen, joka nyt ei toisaalta tuntunut ihan niin kurjalta kuin yleensä. Loma oli antoisa ja tuntui, että kerkesi ainakin viime kesään verrattuna nollata itsensä huomattavasti paremmin. Maanantaina työillan päätteeksi aloin ihmetellä, kun Neve maiskutteli aika tavalla ja selvästi aristi laittaa leuat yhteen. Suuhun katsoessani havaitsin alahampaan painavan ikävästi yläkulmurin viereen ikeneen. Eikun heti tiistaiaamuna eläinlääkärille soittamaan. Käytiin näytillä, eläinlääkäri suositteli hammasröntgeniä ja sen tuoman tiedon valossa arvioimaan hampaiden poiston tarvetta. Saatiin aika seuraavalle päivälle.

Minnan ottamat kuvat Nevestä

Keskiviikkoaamuna mentiin Neven kanssa klinikalle. Nukutuksen aikana otettiin röntgenkuvat hampaista ja poistettiin kaksi hammasta – ikeneen painanut alahammas, jossa oli paha kiillevaurio, sekä poskihammas, jonka juureen oli ilmaantunut hammasjuuripaise. Eläinlääkäri arveli paiseen aiheuttaneen akuutin kivun, ja näin varmaan olikin, sillä maiskuttelu ja suun aristelu jäivät pois. Mummu oli tarvinnut lääkkeellistä apua nukutuksen aikana sykkeitä nostamaan, sen verran ikä alkaa painaa. Keskiviikosta selvittyämme toipuminen on onneksi lähtenyt hyvin käyntiin, torstaina mummukoira oli jo oma reipas itsensä. Hammasremontille olisi tarvetta vieläkin, mutta ensin pidetään pitempi tauko nukutuksesta, ja syksymmällä arvioidaan, miten edetään. Sykkeiden laskun vuoksi jatkossa riskit nukutusten osalta ovat suuremmat.

37191158_10156427801822808_5019488417243725824_n

Perjantaiaamuna loppuivat yövuorot. Muutaman tunnin yöunilla pakkauduttiin Saijan, neljän koiran ja tavarapaljouden kera mun tilaihmeeseen ja lähdettiin ajelemaan kohti Hauhoa. Kahden yötyöläisen jutut olivat varsin hysteerisiä, joten matka taittui mukavasti ja nopeasti. Perjantaina istuttiin vaan iltaa, naurettiin ja parannettiin maailmaa, Lotta oli meidän lisäksi ainoa, joka tuli yöksi jo perjantaina. Minna kävi illan pitämässä meille seuraa. Sen verran valvotut yöt painoivat, että kovin myöhään ei jaksettu valvoa. Koirat asettuivat leiripaikkaan tosi rennosti – myös Lempi, jolle tämä oli ensimmäinen leirielämys – eivätkä edes vahtineet.

37223564_10156427801937808_4014709289682731008_nLeiriselhvieee!

Lauantaina unta olisi riittänyt vielä herätyskellon soidessa, mutta liikkeelle oli lähdettävä. Leiripaikalle alkoi hiljalleen tulla meille lisää seuraa, syötiin pikainen aamupala (mulla oli järkyttävän huono olo, joten jäi aika onnettomaksi) ja suunnattiin Ellin tokokoulutukseen. Jo aamusta oli tosi lämmin, joten viritettiin nurmikentän reunalle suojelupiiloista vähän varjoa. Lempin kanssa tehtiin tokossa seuraamista. Se on tällä hetkellä tosi hyvällä mallilla, Ellin sanoja lainatakseni nyt pitää vaan varjella, etten mene ja pilaa sitä 😀 Ryhdyttiin työstämään Lempille nopeita perusasentoja, se sujui aika kivasti. Toisella kierroksella tehtiin tunnariin alkeita, se vaikuttaa aika lupaavalta.

Minna kuvasi nämä ihanat hupsuttelukuvat ja meidän perhepotretit

Lounasaikaan mennessä pahin olo oli mennyt jo ohi, joten ruoka maistui. Lounaan jälkeen oli Ellin rallytokokoulutus, jossa treenasin Rinin kanssa rataa. Mummu oli ihan liekeissä, se on raasu jäänyt tässä keväällä vähän paitsioon, kun olen käyttänyt valkkuajat pääasiassa Keksin valmisteluun voittajaluokan kisoja varten. Rata meni tosi hyvin, sieltä ei noussut mitään isompaa yksittäistä työstettävää. Huomio keskittyi lähinnä mun höpöttämiseen koiralle, joten testattiin toisella kierroksella, miten koiran tekemiseen vaikuttaa, jos pidän suun kiinni muulloin paitsi napakoita käskyjä antaessani. Ero ei ollut kovin paljon suuri, mutta ehkä Rini oli hieman skarpimpi.

Iltapäivällä päivällisen jälkeen meillä oli vielä nosework-treenit. Lempi ja Neve tekivät sisäetsintöjä, Lempi alakerran isossa ruokailutilassa, yläkerran aulassa ja yhdessä pienessä majoitushuoneessa; Neve teki yläkerrassa useamman pienen majoitushuone-etsinnän ja toisella kierroksella yläkerran aulan. Molempien treenit menivät huisin hyvin, Neve etenkin oli tosi hyvässä vedossa ja Lempikin teki tosi hienosti töitä! Summa summarum – lauantain treenit menivät tosi kivasti ja yli odotusten. Treenien jälkeen vaan otettiin lunkisti, käytiin kävelemässä, saunottiin, grillattiin ja istuttiin iltaa. Unta ei illalla tarvinnut pitkään odotella.

37361162_10217811441343880_8708538851158654976_oMissä mun pentuni on??? Lempi 1v5kk

Sunnuntaina oli Lotta Vuorelan agilitykoulutus, johon en itse osallistunut, mutta olin rakentamassa rataa ja ottamassa kuvia. Omat koirat huilasivat varjossa, kävin niitä välillä kävelyttämässä ja lounaan jälkeen käytiin vielä vähän poseeraamassa Minnan kameralle. Siivouksien jälkeen olikin aika suunnata jo kotimatkalle. Miten nämä viikonloput hujahtavatkin niin nopeasti!

Rinistä saatiin Minnan sanojen mukaan parhaat seisomakuvat evör. Ei huono kohta 12-vuotiaalta 🙂

Emppuperhettäkin oli leirillä aika mukavasti edustettuna, meidän lisäksi Helianna ja Nekku (Empathica’s Hazelnuts), Mari ja Noa (Empathica’s Norris) sekä Nuppu (Titangus Daracha), Tiia ja Lyyli (Hazelmoor Yelly Bean) sekä Leo (Empathica’s Maybe I’m A Lion). Neven ensimmäisestä pentueesta leirillä oli Lyylin lisäksi Saijan Ruuti (Hazelmoor Yoiku Yemma) sekä Lotan Yola (Hazelmoor Yade Yolanda). Ihana oli nähdä teitä kaikkia!

Kiitos kaikille tosi kivasta viikonlopusta! Ensi vuoden leiriä jo kovasti suunnitellaan ja odotellaan 🙂


Jätä kommentti

Emppujen ensimmäinen paimennusviikonloppu 5.-6.5.2018

Viikko sitten pidettiin laatuaan ensimmäinen Emppujen paimennusviikonloppu Luhangalla, samassa paikassa, jossa olen omien koirieni kanssa käynyt viime kesän lopusta alkaen. Kelit ovat yleensä näitä meidän tapaamisia suosineet, ja niin tälläkin kertaa – lauantaina oli pilvistä mutta lämmin, ja sunnuntaina paistateltiin auringossa. Lauantaina mukana olivat Moira (Color Runs Ready for Success), Vilppu (E. You Are Not Alone), Noa (E. Norris) ja omista koiristani Rini ja Lempi. Sunnuntaina paimennukseen osallistuivat Vilppu, Noa, Nada (Hazelmoor Empress Empathica), Lindan bortsu Rolf ja omista koiristani Neve ja Lempi.

 

Moira on tässä kevään aikana käynyt Sailan kanssa paimentamassa joitakin kertoja, ja olen saanut raporttia, että se on varsin pätevä nuori paimenen alku. Nyt pääsin näkemään Moiran työskentelyä ensimmäisen kerran itse, ja ohjasinkin sitä samalla. Moira on kovin innokas ja keskittynyt, sen ohjaaminen tuntui hyvin luontevalta ja vaivattomalta. Ja miten hienot ja nopeat maahanmenot Saila on Moiralle opettanut!

 

Rinin kanssa saatiin lauantaina tämän kevään parhaat treenit. Mummu teki nätit kuljetukset ja oli hyvin kuulolla, maahanmenoihin saatiin napakkuutta, kun kävin palkkaamassa niistä erikseen. Rini toimii paimenessa hyvin, kun olen vain itse sille selkeä (kummallista!)

 

Huikeimman kehityskaaren viikonlopun aikana esitteli Vilppu, joka oli paimentamassa ensimmäistä kertaa. Murkkuikäisen teinipojan kanssa käytiin läpi monenlaisia asioita alkaen siitä, että lampaita ja avustajakoira Temiä ei saa syödä ja lampaita kohti ei saa sännätä. Kouluttajaakin Vilppu vähän testasi. Aika huikeaa oli nähdä, miten koiran olemus muuttui rauhallisemmaksi, ja miten se sunnuntaina ohitti Temin lähietäisyydeltä edes vilkaisematta ja lähestyi lampaita nätisti. Vilpun treeneissä havainnollistui hyvin, miten nopeasti koira voi kehittyä, kun sitä vaan osataan viedä oikealla tavalla ja reilusti eteenpäin. Vilppu selkeästi hyötyy myös, mitä selkeämmät pelisäännöt ovat.

 

Noalla on takana pitkä paimennustauko, joten intoa siltä ei puuttunut. Noan viikonlopun teemana oli äänenkäytön hillintä paimennuksessa ja rauhan saaminen työskentelyyn. Noakin vastasi treeniin hyvin ja esitteli hienoja paimennuspätkiä.

 

Myös innokkaan Nadan kanssa treeniteemana oli äänenkäytön hillintä ja rauhan etsintä työskentelyyn. Hauska oli nähdä, miten koirista löytyi paljon samankaltaisuutta.

 

Nevellä riitti vauhtia niin kuin aina, mutta myös sen kanssa saatiin tämän kevään paras treeni aikaiseksi. Jos olisin arvannut sunnuntaille sattuvan kevään ensimmäisen hellepäivän, olisin treenannut Neven jo lauantaina ja Rinin sunnuntaina. Nevelle on steriloinnin jälkeen tullut ihan hillittömän paksu turkki, ja välillä kyllä oikeasti mietitytti, että tukehtuuko mummurukka turkkiinsa auringonpaahteessa. Sunnuntaina paimennuspäivän päätteeksi syyllistyin ensimmäistä kertaa koiraharrastushistoriani aikana koiran turkin ajelemiseen. Nevelle jäi turkkiin pituutta 13mm verran. Mummu on ollut pirteämpi lenkillä, vaikka karvaa vaan lyhennettiin, joten taisi tämä olla paikallaan.

Lempparin paimennuksista pyysin ottamaan vain videota siinä toivossa, että videopätkistä saisi koostettua jonkunlaisen näytteen, jonka kehtaisi lähettää Saksaan kasvattajalle nähtäväksi. Lempille pitkähkö tauko paimennuksista ei ollut tehnyt hyvää 😀 Vauhtia oli ihan hirveästi (kuten videon alusta huomaa) ja jouduin toteamaan, että teinari osaa olla paimennuksessa röyhkeä ja omapäinen sika, jos sille ei ole tosi jämäkkä. Se ei ole hyvä yhdistelmä ohjaajan kanssa, joka ei lajista ymmärrä vielä läheskään riittävästi. Lauantaina taisteltiin alkuun vauhdin ja hallinnan kanssa, mutta loppuun saatiin apukoira Temin avustuksella harjoiteltua nostoja, jotka toivat tekemiseen rauhaa ja keskittymistä. Sunnuntainakin vielä vähän taisteltiin hallinnan kanssa, mutta treenit sujuivat jo paremmin ja päästiin tekemään kuljetuspätkiäkin. Haaveilen Lempin kanssa kisaamisesta paimennuksessa, mutta hetkittäin väkisinkin tuntuu, että siihen on vielä matkaa. Onneksi ei ole kiire.

Kiitokset kaikille osallistujille ja erityiskiitos kouluttajallemme Jennille opettavaisesta viikonlopusta! Näitä taitaa olla luvassa jatkossakin 😉