Empathica's Blogi


Jätä kommentti

Hiljainen loppuvuosi

Ei ole tullut kirjoiteltua. Uudenlaisen arjen omaksuminen on vienyt voimavaroja, ja koti tuntuu vieläkin niin hiljaiselta ja tyhjältä. Ikävä on edelleen kova. Kaksi koiraa tuntuu kauhean vähältä, toisaalta hirveän helpolta. Ehkä se on ollut helpotuskin sumuiselta tuntuneessa arjessa. Pahin sumu on ehkä jo väistynyt, mutta jotenkin tuntuu haikealta edelleen. Aina jää niin paljon kesken.

Rini ja etenkin Lempi ovat reagoineet paljon vähemmän kuin odotin. Rini on aina ollut niin vakaa ja varma, etten sen oikeastaan osannut kuvitellakaan reagoivan kummemmin, mutta Lempin reagoimattomuus hieman yllätti. Se on kuitenkin koirana niin paljon herkempi, ja sillä oli Neveen läheisemmät välit kuin Riniin. Ensimmäisinä päivinä Lempi yritti tälläytyä Rinin eteen nuoltavaksi ihan samaan tapaan, kuin se tälläytyi aina Neven luo (ja Neve hoiti Lempiä antaumuksella) – Rini lähinnä katsoi sitä happamasti sen näköisenä, että voitko viedä lärvisi jonnekin muualle. Kumma kyllä viikkojen varrella mummu on vähän lämmennyt näille lähestymisille ja on nyt ottanut Neven pesutehtävät hoitaakseen. Myös lenkeillä kaksikolla on enemmän leikintynkää kuin aiemmin.

47370133_929173720604187_4852051457966342144_n Rini on yleensä aika tarkka henkilökohtaisesta tilastaan, mutta Lempi osaa oikeanlaisen lähestymisen

Moira (Color Runs Ready for Success) on ollut meillä pariin otteeseen hoidossa tässä välissä paikkaamassa yhden koiran jättämää tyhjiötä. Elämää tuli taloon kertaheitolla, kun kolmikon keski-ikä laski huomattavasti. Moira menee porukan mukana edelleen tosi mukavasti, se sujahtaa laumaan ihan huomaamatta ja toimii joukon jatkona kivasti. Olin lomalla viikon Neven kuoleman jälkeen, mutta sattuneesta syystä lomafiilis jäi tulematta. Moira oli meidän mukana Joensuun reissullakin, se oli tosi kiva ja helppo ottaa vieraaseen paikkaan mukaan.

47340674_541754356288744_9175209742476247040_n

Muitakin vieraita olemme saaneet harmaata arkea piristämään, sillä Helianna ja Nekku (E. Hazelnuts) kävivät meillä myös marraskuussa. Ihana oli nähdä, Nekku on niin äitinsä poika ❤

Monet kimppakuvat tuli otettua

Käytiin lenkillä, kelitkin suosivat sen verran, että kehtasi kameraa kuljettaa matkassa. Hallillakin käväistiin treenaamassa porukalla, Rini ja Nekku tekivät rallyrataa ja Lempin kanssa jatkettiin viettimaailman parissa.

Helianna oli ottanut Lempparista kivoja leikkikuviakin!

Nekku 6v ja Rini 12v ❤

Treeneissä käyminen koirien kanssa on jotenkin pitänyt pinnalla ja pakottanut keskittymään siinä hetkessä olemiseen. Rini on tehnyt kivaa työtä rallyssa, ja sen mielentila on ollut nyt oikein positiivinen ja hyväntuulinen. Meillä ei varsinaisesti ole kisatavoitteita tai muutakaan, ollaan enemmän tehty omaksi iloksi. Mummukoira on nauttinut täysillä tekemisestä 🙂

Elli oli ottanut meidän rallyradan videollekin yhdessä valkussa, jossa oli tötterösokkelo ohjaajalle selvitettäväksi. Mummulla oli radalla kengurubensaa suonissa, mutta suoritus oli aika iloinen, ja se on tärkeintä 🙂

Lempin kanssa ollaan tokossa jatkettu viettimaailman parissa. Haaveilin sen kanssa tokokisoistakin jo tälle vuodelle, ja liikkeiden puolesta sen kanssa voisi mennäkin, mutta sellainen tyylitelty loppusilaus (eli oikeanlainen ilme tekemiseen) puuttuu. Tätä lähdettiin vähän työstämään, ja mielestäni jo muutamalla treenillä ilme muuttui intensiivisemmäksi ja innokkaammaksi. Jatketaan siis tällä tiellä ja katsotaan, missä vaiheessa kisakentät kutsuvat. Kiire ei ole, mieluummin työstän ja teen pohjatyön kunnolla, ja tykitetään sitten myöhemmin kisakentillä.

Lempin kanssa on tykitettykin – agilityssä nimittäin! Kirjoittelin facebookkiinkin jossain kohtaa, että maanantaista on alkanut muotoutua aika kiva päivä agilitytreenien myötä. Lempi on kehittynyt ihan hillitöntä tahtia, ja ehkäpä ohjaajallekin on alkanut muistua, miltä agilitykärpäsen puraisu oikein tuntuikaan. Lempi tykkää agilitystä ihan selkeästi, ja agitreenit ovat lyhyessä ajassa tehneet ihan hirmuisen hyvää meidän suhteelle. Meillä on treeneissä ollut joka viikko jonkinlainen ratapätkä, ja parina viime viikkona ollaan päästy ihan kunnolla ratatreenin makuun.

Kuten videoiltakin näkyy, putket vetävät punaista saukkokoiraa jo aika kiitettävästi!

Alkeiskurssi loppuu ensi viikolla, mutta agilityn parissa jatketaan kyllä – varmaan seuraava kausi itsenäisen treenioikeuden turvin toivottavasti Ainon opastuksella, ja katsotaan sitten kevään korvalla, mitä kesän varalle suunnitellaan.

Loppuvuotta kohti kisatulosuutisiakin alkaa olla vähemmän, mutta niitä on tällä kertaa myös päivitettäväksi!

Joensuun lomalla kävin kisaamassa Moiran kanssa rallytokoa kahtena päivänä. Ohjaajan sumuisesta olotilasta huolimatta Joensuun rallykisoista Jaana Karppisen radalta 27.10. täydet 100p ja sijoitus 2.! Seuraavana päivänä Liperissä tuloksena 96p ja eka koulari RTK1! Saila kävi korkkaamassa Moiran kanssa avoimen luokan kotikisoissa Jyväskylässä jo 1.11. jossa itse ratasuoritus olisi ollut 100p arvoinen, mutta harmillinen lelun tippuminen taskusta kehässä aiheutti radan hylkäyksen. Minä kävin Moiran kanssa kisaamassa kotikisoissa 25.11. josta tuloksena 96 pistettä! Aika vakuuttava tulostahti pikkumustalla, Saila on tehnyt hurjan hyvät pohjat 🙂

25.11. rallyrata saatiin videollekin.

Keksi (E. Naroona) kävi virallisessa polvitarkastuksessa 23.11. Hieman yllättäen lausunto oli 0/0, vaikka kaikki dokumentit operoidusta polvesta esiteltiin kyllä. Eläinlääkärin mukaan leikattu polvi oli terveen tuntuinen, mikä toki on vain ja ainoastaan positiivista!

Näiden lisäksi Emppuja on nähty agilitykisoissa. Rufus (E. Wishmaster) on kisaillut hyviä hylkyjä ja tehnyt hyviä ratoja pienillä kauneusvirheillä. Nada (Hazelmoor Empress Empathica) on myös kisaillut 1-luokassa pitkin vuotta, pari 5vp rataakin on joukkoon mahtunut, joten eiköhän sieltä aikanaan ole odotettavissa virheettömiäkin suorituksia 🙂 Helmi (E. Neytiri) kävi kotikisoissa viime viikonloppuna tekemässä 2-luokassa yhden voittonollan lisää ja on nyt yhden 0-tuloksen päässä kuninkuusluokasta 🙂 Myös Messi (E. Naldo) on aksaillut kisoissa kirjavin tuloksin. Paljon onnea tasapuolisesti kaikille! ❤

Mainokset


Jätä kommentti

Syksy saapui

Syksy on saapunut sateineen ja illat pimenevät. Muutamana aamuna menneellä viikolla oli hyvin kylmä, mielikuva kesähelteistä on enää muisto vain.

DSC_0003

Koirien kanssa ollaan puurrettu tasaista arkea. Päivät täyttyvät lenkeistä, töistä ja vähän treeneistäkin. Lempin kanssa aloiteltiin uudessa tokoryhmässä, alan pikkuhiljaa päästä perille saksalaissaukkokoiran mielen liikkeistä. Treenirepertuaariin on kuulunut tunnaria, vauhtiliikkeitä (ruutua, noutoja) ja olen vähän makustellut, mitä seuraamisen kanssa pitäisi seuraavaksi lähteä tekemään. Myös siirtymät ovat olleet tapetilla taannoisen pohjoisen reissun jälkeen. Meidän tokokoutsi oli sitä mieltä, että joulukuussa kisoihin, mutta saa nähdä, ei oteta paineita eikä pidetä kiirettä.

Lempi aloitteli viime viikolla agilityn alkeiskurssia. Saatiin ekalla kerralla paljon hyviä toistoja putkelle ja renkaalle, harjoiteltiin 2on2offia laatikolla ja tehtiin pieni ohjausharjoitus. Lempi oli tosi innokas ja reipas, työskenteli tosi hyvin ja keskittyneesti isossa häiriössä ja aika ahtaissa tiloissa. Tällä viikolla treenit jäivät osteopaattikeikan vuoksi väliin, mutta ensi viikolla mennään taas.

DSC_0443DSC_0448

Mummujen kanssa ollaan tehty mielenvirkistystreeniä, molemmat ovat päässeet vähän rallyilemaan. Molempien silmät syttyvät loistoon, kun töitä on tarjolla, niin ihanat mummukaiset ❤ Ollaan aloiteltu juhlaviikkoa osteopaatin hoidossa, namutaskun nyörit ovat olleet löysemmällä kuin tavallisesti ja mummut ovat muutenkin saaneet erityishuomiota osakseen. Ovat ne niin korvaamattomat, ihanat ja niin kovin rakkaat ❤

Kuten tuossa jo useampaan otteeseen vihjasinkin, maanantaina käytiin Tampereella pikainen reissu Slotten Katriinan vastaanotolla. Mukavia uutisia saatiin jälleen kerran oikeastaan koko porukan osalta. Keksillä pyyhkii hyvin, niskasta korjattiin jotain hyvin pientä, mutta muuten kaikki on niin kuin pitääkin. Rinillä oli jotain pientä sille tyypillistä huollettavaa, mutta ei mitään isompaa tai huolta aiheuttavaa. Nevellä oli iliumin ja sacrumin/lannerangan viimeisen nikaman välissä vasemmalla joku pieni kipupiste, mutta muuten sekin porskuttaa hyvin, selässä rauhallinen tilanne meneillään. Molemmat mummut ovat ikäisekseen loistavassa kunnossa ❤ Lempillä hoidettiin niskaa, lisäksi sillä oli reidessä joku pieni lihasperäinen kireys. Tästä on hyvä jatkaa!

Meidän taloudessa on majaillut kohta viikon verran neljä koiraa, sillä yhteisomistustytteli Moira (Color Runs Ready for Success) on meillä juoksuhoidossa. Moira sujahti laumaan todella huomaamattomasti, on ollut meillä tosi rennosti. Lempi ja Moira löysivät hyvin nopeasti yhteisen sävelen, ja niillä on lenkillä hurjan hauskaa juosta ja leikkiä yhdessä. Kiva, kun on mahdollisuus päästä tutustumaan mahdollisesti tulevaan jalostuskoiraan ihan kunnolla arjen kautta ja ajan kanssa! Kuvia ei ole vielä otettua porukasta, kun joku on unohtanut vesihanan tuolla yläkerrassa päälle, mutta toivottavasti piakkoin paistaisi aurinko niin saisi kameraakin ulkoiluttaa!

DSC_0236Syyskuun alkuun mahtui myös surua, sillä tästä ihanasta porukasta yksi on poissa. Miten tärkeitä ja rakkaita ystävienkin koirista voi vuosien aikana tulla, ja kuinka ison aukon nämä jättävät jälkeensä lähtiessään!

DSC_0500Kauniita unia ihanin pieni spaaneli! ❤ Vie terveisiä kaikille rakkaille!

Empputiimiläiset ovat taas pitäneet lippua korkealla ja aiheuttaneet kasvattajalle lisää ylpeyden aiheita!

Nekku (Empathica’s Hazelnuts) käväisi 8.9. Paraisten näyttelyssä hakemassa yhden varasertin lisää PU2-sijoituksella, tuomarina Lena Danker-Höglund.

Agilitykuulumisia tuli myös 8.9. kahdeltakin paikkakunnalta. Rufus (Empathica’s Wishmaster) kisasi Satakunnan piirinmestaruuksissa lainaohjaajan kanssa tuloksena kaksi 0-rataa, saaliina RKS:n seuramestaruus! Helmi (Empathica’s Neytiri) ja Pipsa puolestaan kisasivat Seinäjoella australianpaimenkoirien rotumestaruuksissa, tuloksena 5vp, 10vp ja 0-rata, joilla irtosi 2-luokan rotumestaruus!

Helmi vasemmalla, Rufus oikealla

Viime sunnuntaina 16.9. oli jännittävä päivä, kun Keksin (Empathica’s Naroona) kanssa suunnattiin Iisalmeen luonnetestiin, jonka tuomaroivat Jorma Kerkkä ja Jouni Hynynen. Mehän Ainon kanssa toki ollaan tiedetty Keksin olevan kultaa, mutta mukava siitä on saada myös mustaa valkoiselle.

  • Toimintakyky +1a kohtuullinen
  • Terävyys +1a pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
  • Puolustushalu +1 pieni
  • Taisteluhalu +2a kohtuullinen
  • Hermorakenne +1a hieman rauhaton
  • Temperamentti +3 vilkas
  • Kovuus +1 hieman pehmeä
  • Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Tuloksena +170 pistettä ja laukausvarma ❤

Alkuhaastattelu, leikki ja kelkka

Hyökkäys

Haalari ja tynnyri

Hyökkäyksen uusinta

Terävyys ja laukaukset

Loppupalaute


Jätä kommentti

Vuoden 2017 tulokset koottuna

Vuosi vaihtui jo muutama viikko sitten, mutta vuosikatsaus on edelleen tekemättä. Yövuorossa on onneksi aikaa.

DSC_0201

Vuosi 2017 oli kasvateilleni ja yhteistyökoirilleni hyvä vuosi ainakin tulosten valossa. Näin pitkä lista tuloksia kertyi:

RALLYTOKO:
Empathica’s Hazelnuts ”Nekku” AVO99
Empathica’s Naldo ”Messi” RTK1, RTK2, RTK3, RTK4, RTVA, voittajaluokan rotumestaruus, joukkuepiirinmestaruus
Empathica’s Naroona ”Keksi” RTK2, avoimen luokan rotumestaruus
Empathica’s Neville ”Morris” ALO93
Empathica’s Neytiri ”Helmi” RTK3
Empathica’s Norris ”Noa” RTK2
Empathica’s Wishmaster ”Rufus” AVO77, AVO74

Hazelmoor Empress Empathica ”Nada” ALO94, ALO96
Hazelmoor Natty Napkin ”Rini” MES89, MES85, MES86
Hazelmoor Yelly Bean ”Lyyli” ALO96

TOKO:
Empathica’s Naldo ”Messi” VOI1
Empathica’s Naroona ”Keksi” TK1
Empathica’s Norris ”Noa” 3 x AVO2

AGILITY:
Empathica’s Naldo ”Messi” AGI1: 1 x LUVA, osallistui para-agilityn mm-kisoihin Itävallassa
Empathica’s Wishmaster ”Rufus” AGI2: 1x LUVA + SERT –> siirto AGI3

BH-KOE:
Empathica’s Naroona ”Keksi” BH, PAKK1

MH-LUONNEKUVAUS:
Empathica’s Naroona ”Keksi” suoritettu mh-luonnekuvaus, laukaukset 1
Empathica’s Neytiri ”Helmi” suoritettu mh-luonnekuvaus, laukaukset 1
Empathica’s Norris ”Noa” suoritettu mh-luonnekuvaus, laukaukset 2

VESIPELASTUS:
Empathica’s Wishmaster ”Rufus” hyväksytty SOVE

NÄYTTELYT:
Empathica’s Neville ”Morris” NUO-ERI, AVO-ERI
Hazelmoor Empress Empathica ”Nada” JUN-H

CANICROSS:
Hazelmoor Empress Empathica ”Nada” junnuluokan sm-kulta

NOSEWORK:
Hazelmoor Nefertiti Nia ”Neve” hyväksytty 1-luokan hajutesti

Ihan huikea määrä tuloksia ja vielä useammasta eri lajista! Kasvattaja ei voi kuin pakahtua ylpeydestä ja olla nöyrän kiitollinen aktiivisille kasvatinomistajille! Kiitos, olette kultaa! ❤

Empputiimiin syntyi yksi pentue tammikuussa, kaikki FF-pentueen neljä pentua saivat ihanat kodit ja ovat aloitelleet harrastuskoiran uraa kukin tahoillaan. Ehkäpä he täydentävät omalta osaltaan tuloslistaa tulevina vuosina!

dsc_0229

Empputiimi kasvoi vuoden aikana myös kahdella tuontipennulla. Two Coast’s Rala ”Lempi” tuli keväällä Saksasta ja asustelee meillä, Color Runs Ready for Success ”Moira” tuli syksyllä Ruotsista ja asuu Sailan luona. Moiran rekisteröinti Suomen Kennelliittoon sujui jouhevasti, Lempin rekisteröintiprosessi on vireillä, mutta vie enemmän aikaa luultavasti siksi, että se on rekisteröity Saksassa vain ASCAan.

Tälle vuodelle on luvassa ainakin virallisia terveystutkimuksia, ja toivottavasti kasvattejani nähdään kisakentillä myös tänä vuonna! Haaveissa olisi myös pentuja tälle vuodelle, mutta pentusuunnitelmista lisää tuonnempana.

Kiitos kasvatinomistajilleni tästä vuodesta ja parasta mahdollista vuotta 2018 kaikille! 🙂


Jätä kommentti

Vettä, lunta ja loskaa

Otsikossa on vähän negatiivinen tunnelma, ei elämä onneksi ihan noin surkeaa ole viime aikoina ollut. Ainakaan ihan kokonaisvaltaisesti.

Jotta tulosuutiset pysyisivät suunnilleen ajan tasalla, aloitellaan taas kuulumisten päivittely niistä!

22281647_1629834090400834_9207630741231495982_nSijoitustytteli Nada (Hazelmoor Empress Empathica) järjesti varsinaisen yllätyksen 7.10. Patrik osallistui junnujen canicrossin suomenmestaruuskisoihin – menivät sitten Nadan kanssa tempaisemaan sm-kultaa! Aussieita ei näissä karkeloissa kovinkaan usein nähdä, ja kuulemma olivat päihittäneet monta maajoukkuetason urheilijaa ja em/mm-tason konkareita. Eihän tässä voi kuin todeta, että mielettömän upea juttu ja miljoonasti onnea! 🙂 Viikkoa myöhemmin Nada kisasi toiset vetokisansa, sielläkin sijoitus 2. Huikeaa! Kuvan otti Linda.

22339317_10213684263689982_3292976250798125625_oNoa (Empathica’s Norris) tienasi itselleen uuden tittelin rallytokosta, 7.10. avoimesta luokasta tuli toinen hyväksytty tulos 97 pisteellä ja luokkavoiton kera, 14.10. tuli viimeinen hyväksytty tulos 80 pisteellä ja samalla koulari RTK2 🙂 Paljon onnea Mari ja Noa!

Tänään 28.10. oli rallytokokisat Tampereella, siellä Rufus (Empathica’s Wishmaster) tekaisi ekalta radalta toisen hyväksytyn tuloksen avoimesta luokasta 74 pisteellä, toiselta radalta pisteet eivät riittäneet hyväksyttyyn tulokseen. Mestariluokassa Elli kisasi Messillä (Empathica’s Naldo) hienosti 84 pisteen arvoisesti. Paljon onnea kaikille! 🙂

22859831_10155761800817145_4197779032492097189_o

Rufus täytti 27.10. 4 vuotta! Onnittelut miehen ikään ehtineelle äijälle! ❤

Me ollaan koirien kanssa keskitytty lähinnä treenaamiseen. 21.-22.10. osallistuttiin Jennin luona erittäin opettavaiseen paimennusviikonloppuun. Lempillä treenasin molempina päivinä, Nevellä lauantaina ja Rinillä sunnuntaina. Mummujen treeneissä on tilanne kääntynyt ylösalaisin: aiemmin olin Neven kanssa pulassa ja Rinin kanssa treenaaminen oli seesteistä. Nyt Neven kanssa menee mukavasti yksiin ja Riniä en osaa ohjata ollenkaan. Molemmat ovat syttyneet lajiin kovasti ja intoa riittää, kiva työstää molempia ja nähdä, että tässäkin iässä opitaan vielä yhtä sun toista.

23023246_10155722016072808_1764002610_o

Mutta Lempi Lemminkäinen, mun pieni pentunen! Lempi on tehnyt treeneissä hienoja pätkiä, osoittanut intoa, mielenkiintoa ja ihan selkeitä taipumuksia paimennukseen. Paljon on vielä treenattavaa, mutta lyhyessä ajassa se on mennyt huimin harppauksin eteenpäin. Sunnuntain treeneistä sain videokuvaakin, pätkin parhaat palat videoksi. Tämä on nyt onnettoman huonolaatuinen, päivitän parempilaatuisen tilalle, kun pääsen omalle koneelle. Mutta voi että olen ylpeä mun pienestä ❤

Neven toipuminen on jatkunut hyvin. Se on piristynyt ihan huimasti ja on todella hyväntuulinen. Ihana nähdä mummua niin virkeänä ❤ Noseworkissa opeteltiin tällä viikolla uutta hajua – laakerinlehteä – ja Neve oivalsi nopeasti, mistä on kyse. Katselin tuossa jo noseworkin kisatarjontaakin loppuvuodelle, josko ainakin hajutestissä käväistäisiin. Kuntoa on kohotettu Aquabarkissa uimalla, myös Rini ja Lempi ovat päässeet mukaan.

22906464_10155722016122808_1791460149_oLempi oli reipas ensikertalainen altaassa 🙂

Rinin kanssa oli tarkoitus kisata rallytokossa vielä loppuvuodesta, kun kisoja on tässä lähellä. No haaveeksi jäi, sillä kisapaikat tuntuvat olevan kiven alla. Toivottavasti joihinkin kisoihin edes päästään. Tänään oltiin rallytokon valmennusrenkaan koulutuksessa ja saatiin vikalistaa – iloinen yllätys oli, että treeniä tarvitaan pääasiassa hienosäätöön. Rinillä oli tiukka treenisetti, hallilla vierähti 6h, johon sisältyi ratatreeniä ja kahdella muulla pisteellä useita yksittäisiä eri harjoituksia. Tiukka setti oli ohjaajallekin lähteä koulutuspäivään yövuorosta samoilla silmillä, varsinkin, kun tämäkin yö menee töissä valvoessa.

22883865_10155722018092808_1842350156_o

20171028-DSC_0883Kuva (c) Jouni. Miten onnistunkin näyttämään aina niin iloiselta ja onnelliselta näissä treenikuvissa? 😀

Kuluneella viikolla satoi luntakin, nyt se tosin on jo suurimmilta osin sulanut pois. Olipa ihana pimeällä ulkoilla, kun näki ympärilleen! Toivottavasti saataisiin kunnon talvi tänä vuonna.

22780646_10155789296949699_5184756335761441673_nTiia kirjoitteli Leon (E. Maybe I’m A Lion) kuulumisia pitkästä aikaa. Pennusta on kasvanut nuori pojankloppi, jolla riittää vauhtia. Ihana poika ❤

22792221_10212320398383405_2530040809464198055_oLopuksi Freya (E. Listen To My Story) toivottaa kaikille karmaisewaa halloweenia! 😀


Jätä kommentti

Syyskuun tuloksia

Muutamat aika tärkeätkin tulokset ovat odottaneet päivittäjäänsä!

Parhaat ensin: Messi (E. Naldo) tekaisi lainaohjaajansa Ellin kanssa rallytokokisoissa Laukaassa 16.9. ensimmäisen valionarvokiinnityksen! ❤ Minna Hillebrandin radalta 95 pistettä, RTK4, tuomarin palkinto ja sijoitus 3. Ihan mieletöntä, olen niin onnellinen, että voisin haljeta! Messi jatkoi hienoa tulosputkea piirinmestaruustokokisoissa 24.9., joista napsahti voittajaluokasta 1-tulos 259p (ohjattu nouto meni nollille, muuten tosi komea pisterivi) ja luokkavoitto! Onnea Saila, Elli ja Messi, olen ihan mielettömän ylpeä teistä! ❤

21743479_494648587561838_957243422665385425_o

Messin kuva (c) Heli & Jouni

Reija ja Rufus (E. Wishmaster) kisasivat myös rallya Raumalla 17.9. josta tuloksena ensimmäinen avoimen luokan hyväksytty rata 77 pisteellä! Neea ja Morris (E. Neville) osallistuivat samoihin skaboihin ja kävivät hakemassa lisää arvokasta kisakokemusta. Onnea molemmille ja tsemppiä jatkoon! ❤

Saijalla ja Ruutilla (Hazelmoor Yoiku Yemma) oli taas jännät paikat Muuramessa 30.9. Ruutin luonnetestin merkeissä. Olin paikan päällä katsomassa testiä ja kuvaamassa, lisään linkit videoihin myöhemmin, kun ennätän purkaa ne koneelle. Ruutin profiili:

  • Toimintakyky +1a kohtuullinen
  • Terävyys +1a pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
  • Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
  • Taisteluhalu +2a kohtuullinen
  • Hermorakenne +1a hieman rauhaton
  • Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
  • Kovuus +1 hieman pehmeä
  • Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
  • Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
  • +157 pistettä, hyväksytty

22243840_10155655520317808_617859301_oOnnea Saija ja Ruuti! ❤


1 kommentti

Kesä, vuodenajoista parhain?

Kesä on jo pitkällä. Töihin on loman jäljiltä palattu, ja arki pyörii taas omalla painollaan. Työrintamalla on tosi kiireistä, kuormittavaa ja aika rankkojen tilanteiden keskellä puurretaan. Onni on hyvä työporukka, ei tätä kyllä muuten jaksaisi. Sellainen helpotus yhteen työhön liittyvään ahdistuksenaiheeseen tuossa ennen lomalle jääntiä tuli, että sain toimen samalta osastolta, jossa olen valtaosan urastani tehnytkin. Nyt ei enää tarvitse miettiä, mitä sitten tehdään, jos työt loppuu.

Viimeksi blogia päivittäessäni odoteltiin vielä juhannusta. Juhannuksen vietimme Joensuussa nautiskellen viimeisistä lomapäivistä ja lenkkeillen. Juhannusaattona käväistiin mökillä grillaamassa, koirat nauttivat olostaan täysin siemauksin, kun oli tilaa juosta ja uintimahdollisuus mökkirannassa. Mökiltä ei kuvia tullut otettua, mutta Kaunislahden reissulla oli kamerakin mukana.

Lempi kasvaa kohisten, se on kohta mummukoirien kokoinen. Nyt se on vähän huvittavassa kasvuvaiheessa, kun jalat ja runko ovat pitkät, mutta massaa ei juurikaan ole. Arjessa se on edelleen todella mutkaton pentu, kauhean kiltti ja pennuksi melkoisen rauhallinen. Se rakastaa olla kaikessa toiminnassa mukana vähintäänkin sivusta seuraajana. Pientä mörköiän poikasta sillä on edelleen, mutta ei mitenkään häiritsevissä määrin. Lempi täytti viime viikonloppuna 5kk, hampaita edelleen vaihdetaan (ensimmäinen pentuni, jolta en toistaiseksi ole saanut vielä yhtään talteen!) ja viime viikkoina tukkakin on alkanut kasvaa.

Pentukurssia ollaan jatkettu, juhannuksen jälkeen jouduttiin yksi kerta jättämään väliin, kun Lempi ontui toista takajalkaansa. Tällä viikolla päästiin taas hakuilemaan. Tällä kertaa tehtiin etsintöjä partioiden, ja Lempillä oli hyvä muistikuva, mitä metsässä tehdään, vaikka treenien välissä oli 2 viikon tauko. Olen aika ihastunut sen luontaiseen taipumukseen käyttää nenäänsä silmien sijaan. Toisella kierroksella otettiin jo vähän lähetyksen alkeita, ja ainakin nyt tuntuu, että aika lahjakkaan oloinen pentu on hyppysissä (voin siis vain pilata sen).

1,5 viikkoa sitten käytiin pitkästä aikaa paimentamassa. Mummukoirilla oli sokka irti, mutta aika kivasti ne lähtivät työskentelemään pitkästä tauosta huolimatta. Lempikin oli mukana, se ensimmäisellä kierroksella vähän mietiskeli ja keskittyi lähinnä syömään pihalta löytyneitä porkkanoita, jotka olivat tarkoitettu lampaiden herkuiksi. Toisella kierroksella se lähti jo hienosti työstämään lampaiden kuljettamista ja teki tosi makeita pätkiä. Ensi kerralla täytyy ottaa videomateriaalia. Myös Aino oli Keksin kanssa mukana, Keksi lähti tosi hienosti ensikertalaiseksi hommiin ja esitteli meille aika hienoja hakukaaria ihan luontaisesti. Ensi kertaa odotellaan jo innolla!

Viikko sitten tiistaina oli vuorossa päiväreissu Tampereelle Slotten Katriinan osteopatiahoitoja varten. Pääosin uutiset olivat hyviä. Keksi oli loistokunnossa, operoitu jalka on pysynyt suorassa. Katriina totesikin, että selkeästi Keksin kehon oma korjausmekanismi toimii nyt niin kuin pitääkin – vaikka kolhuja tulee, keho korjaa itse itseään niin kuin pitääkin. Liike on arjessa näyttänytkin hyvältä, vaikka Keksi on kevään ja kesän aikana päässyt tekemään vähän rankempaakin treeniä mm. kickbiken muodossa. Keksi rakastaa vetotreenejä ja vetää ihan helkkarin lujaa 🙂

DSC_0075

Rini oli huomattavasti paremmassa kunnossa kuin viimeksi, edelleen pientä huollettavaa lantion alueella, mutta suuri parannus kuitenkin viime kertaan. Neve-raasu oli taas porukan huonokuntoisin, sen selkä oli tosi kipeä, mitä kyllä vähän osasin etukäteen odottaakin, sillä se ei lenkillä juurikaan ole suostunut ravaamaan ja se on ollut arjessa vähän stressaantuneen oloinen. Katriinan löydökset selästä tukivat ajatustani, että Neveä yhä Hildan poissaolo kalvaa. Hoidon tulokset ovat onneksi lämmittäneet mieltä – Neve ravaa taas lenkillä ja on ollut todella hyväntuulinen. Se on jopa leikkinyt Lempin kanssa, ja yhtenä sateisena aamuna se nuoli Lempin naaman ja pään aamulenkin jälkeen, ihan niin kuin se teki aina Hildallekin.

Lempiltä korjattiin pääasiassa synnytyksen yhteydessä tulleita jumeja niskan ja kallonpohjan alueelta sekä ristiluun pieni virheasento. Juhannuksen jälkeinen ontuminen osoittautui onneksi lihasperäiseksi. Seuraava hoito varattiin joulukuulle.

Linda oli ottanut Nadasta (Hazelmoor Empress Empathica) uusia ihania kuvia. Nadakin täytti jo vuoden keväällä, mihin aika oikein meneekään! Nadasta on kasvanut iloinen, reipas ja vauhdikas nuori, ja käytöksestä ei voi erehtyä – neiti on aitoa hazelhölmö-laatua 😉

Tulosuutisia vielä loppuun, niitä on taas tullut runsaasti!

  • Rufus (E. Wishmaster) suoritti 27.6. vepen soveltuvuuskokeen hyväksytysti pistein 90/100
  • Keksi (E. Naroona) tekaisi kolmannen 1-tuloksen tokokokeessa 2.7. 180½ pisteellä ja KP:n kera, samalla titteli TK1
  • Morris (E. Neville) sai ensimmäisen hyväksytyn tuloksen rallytokon alokasluokasta 8.7. 93 pisteellä
  • Messi (E. Naldo) korkkasi rallytokon kuninkuusluokan Ylöjärven tuplakisoissa 9.7. Molemmista kisoista heti hyväksytyt tulokset, ensimmäiseltä 91p ja 2. sija, toiselta 79p

Onnea paljon kaikille ja jälleen kerran kiitos aktiivisuudesta! Kuriositeettina mainittakoon, että Morriksen myötä kaikilla kisaikäisillä kasvateillani on nyt tuloksia rallytokosta. Sisäpiiriläppänä ollaankin tituleerattu Emppuja nyt myös rallytokolinjaisina australianpaimenkoirina 😀

Loppuun muutama valittu pala Lempistä ja työkaverini staffipentu Sylvistä – kokoerosta huolimatta pennuilla oli niin kivaa keskenään 🙂


2 kommenttia

Loma kohta lusittu

Juhannusta vietetään, ja ensi viikolla pitäisi palata loman jälkeen taas takaisin sorvin ääreen. Kolme viikkoa meni tuskastuttavan nopeasti. Tuskastuttavan lomasta teki ahdistus lomafiilikseen pääsemisestä, ja kun fiilistä ei vaan meinannut löytyä, sitten iski lomamasennus – kohta se on ohi. Toisaalta ei ole ihme, että kolme viikkoa ei riittänyt kerätyn stressikuorman purkamiseen. Lomalla ei olla tehty mitään ihmeellistä, ollaan oltu vaan. Suunnittelin treenaavani koiria paljon enemmän, tekeväni paljon enemmän. Loman suurin ansio oli olohuoneen seinän tapetointi ystävän kanssa sekä käsitöiden tekeminen. Koirien kanssa on lenkkeilty ja vähän treenattu.

Kasvatinomistajat ovat tehtailleet taas tuloksia koirilleen, toivottavasti muistan listata kaikki:

  • Rufus (E. Wishmaster) nousi lainaohjaajan ohjaamana agilityssä 3-luokkaan
  • Keksi (E. Naroona) tekaisi tokon alokasluokasta toisen 1-tuloksen
  • Messi (E. Naldo) sai Ellin ohjaamana piirinmestaruusrallykisoista 81p, luokkavoiton ja koularin RTK3
  • Morris (E. Neville) sai ERIn hienolla arvostelulla Rauman näyttelystä australialaistäti Glenda Gollerin kehässä

”Solidly built dog. Moderate bone. Intelligent expression. Good balance of scull to muzzle. Well angled front & rear. Ground covering, smooth gait.”

  • Jesse (Hazelmoor Yerry Yammer) Neven sijoituspentueesta sai RTK2-koularin 96p:n suorituksella
  • Jogi (Hazelmoor Yedi Yogibear) sai ERIn hienolla arvostelulla Suomussalmen näyttelystä Tuula Savolaisen kehässä. Jogi tehtaili tuossa aiemmin keväällä itselleen myös RTK4-koularin, se on tainnut jäädä aiemmin täällä mainitsematta

”4-vuotias. Hyvät mittasuhteet, ihannekokoinen. Oikealinjainen pää, hyväasentoiset hieman leveälle kiinnittyneet korvat. Hyvä eturinta, hyvin kulmautunut edestä, melko voimakkaasti takaa. Tilava runko, hyvä raajaluusto. Yhdensuuntainen edestakainen liike, sivuliikkeessä joustava pitkä askel. Hyvä turkki ja häntä.” 

Lisäksi Helmi (E. Neytiri) on käynyt muutamissa mölliagikisoissa tekaisemassa nollia ja hakemassa palkintoja, Vilppu (E. You Are Not Alone) oli mätsärissä BIS1. Onnea kaikille, kasvattaja pakahtuu ylpeydestä! 🙂

Loma alkoi kesäkuun alussa kimppalenkillä Freyan ja Vilpun sekä omistajiensa kanssa. Keli oli ihana, ja kamerakin tarttui taas mukaan. Pointsit mulle valokuvaamisessa aktivoitumisesta!

Penskoilla oli kivaa keskenään eikä vauhtia lenkin varrelta puuttunut, kuten alla olevista kuvakollaaseistakin käy ilmi.

Virallisia posetuskuviakin piti tietysti ottaa kasvun seuraamiseksi ja muistoiksi pentuajoilta. Tässä vaiheessa lenkkiä pennut olivat tietenkin jo ihan kuolaisia ja hiekkaisia!

Vilppu (E. You Are Not Alone) liki 5kk

Freya (E. Listen To My Story) liki 5kk

Lempi (Two Coast’s Rala) 3,5kk

Loman ensimmäisellä viikolla Lempi kävi hakemassa toiset rokotuksensa, painoa oli silloin 10,7kg. Pentu oli yhtä reipas eläinlääkärissä kuin edelliskerrallakin. Rokotusten välissä jouduttiin kertaalleen käymään lekurissa lievän silmätulehduksen vuoksi, mutta se parantui hyvin silmätipoilla. Lempin muissa kasvu-uutisissa mainittakoon, että etuhampaat ovat vaihtuneet, ja se on käytännössä täysin sisäsiisti.

Vesalan kesää.

Keksistä (E. Naroona) otettiin uuden tuuhean turkin kunniaksi myös uusia seisomakuvia. Kekulla ikää 2v3kk.

DSC_0110

Myös Lempi poseerasi jälleen, ikää 16,5vkoa

Keksillä ja Lempillä synkkaa edelleen, Keksi on pohjattoman kärsivällinen leikeissään.

Vesalan lenkin varrelta otettiin kuvia värikoodeittain.

Juhannusviikon alussa paistoi aurinko, joten kameraa ulkoilutettiin taas, tällä kertaa ilta-auringossa. Pellolle tuli kaunis valo ja kuvia napsittiin paljon. Joitakin valittuja paloja tässä.

Mummukoirille pidettiin lihashuoltopäivä yhtenä sateisena päivänä, molemmat olivat sen tarpeessa. Askel on huollon jälkeen noussut taas hieman kevyemmin, ja molemmat ovat niin hyväntuulisia. Ihanat mummut ❤

Keksiltä sen sijaan ei vauhtia puuttunut!

Lempin kanssa aloitettiin loman alussa kisapentuvalmennuksessa Ellin ryhmässä. Nopeasti se oppii ja oivaltaa, kun osaa vaan merkata oikeat suoritukset oikea-aikaisesti. Samassa ryhmässä treenaavat Vilppu ja Freya ovat häirinneet paljon vähemmän kuin etukäteen odotin, Lempi keskittyy hienosti työskentelyyn. Mukava on ollut touhuta pennun kanssa ja taas haastaa hieman itseäänkin.

DSC_0204Tällaisella kuvalla toivotettin tänä kesänä hyvää juhannusta kaikille ystäville. Lempin mielestä elämä on ratkiriemukasta!

DSC_0541

Kaverikuva. Edelleen katse etsii yhtä joukosta puuttuvaa. Hiljattain tuli kuluneeksi puoli vuotta ilman Hildaa. Ei päivää, ettei Hibe olisi ajatuksissa, ikävä on valtava…